Leena Korpinen, kohteen Leena Korpinen tekijä

Nro. 3 / 2019/1 Vanhempien työperäiset altistukset ja lapsuusiän akuutin leukemian riski

2.7.2019 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tarkoituksena oli arvioida vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille, kemikaaleille ja sähkömagneettisille kentille altistumisen suhdetta heidän jälkeläistensä akuutin leukemian riskiin. Tutkimuksessa oli mukana 108 lasta, joilla oli akuutti lymfaattinen tai myelooinen leukemia. Vanhempien tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Suuri syntymäpaino sekä suvussa esiintyvät syöpätapaukset yhdistettiin lapsuusiän akuuttiin leukemiaan.

Akuutti leukemia on yleisin lapsuusiän syöpäsairauksista: vuoden 2014 syöpätilastojen mukaan sen osuus alle 19-vuotiailta diagnosoiduista syövistä oli 20 %. Tutkimusryhmän mukaan lapsuusiän leukemialle mahdollisesti altistavina tekijöinä on tutkittu ympäristön riskitekijöitä, mm. vanhempien työperäisiä altistuksia. Vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille, haitallisille kemikaaleille, sähkömagneettisille kentille ja ionisoivalle säteilylle altistumisen vaikutusta on tutkittu heidän mukaansa ristiriitaisin ja epäyhtenevin tuloksin.

Tässä kreikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa oli tarkoituksena arvioida vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille, kemikaaleille ja sähkömagneettisille kentille altistumisen suhdetta heidän jälkeläistensä akuutin leukemian riskiin. Tutkimukseen otettiin mukaan 108 lasta, joilta oli diagnosoitu akuutti lymfaattinen tai myelooinen leukemia, ja sama määrä heille sovitettuja verrokkeja. Kyselylomakkeella kerättiin tiedot vanhempien ammateista ennen hedelmöittymistä, raskauden aikana, imetyksen aikana ja synnytyksen jälkeen diagnoosiin saakka sekä tiedot potentiaalista riskitekijöistä.

Tutkiessaan neljää edellä mainittua altistusajankohtaa tutkimusryhmä ei löytänyt vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille tai kemikaaleille altistumisen ja lapsuusiän leukemian väliltä yhteyttä. Myöskään isän työperäisen sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian riskin väliltä ei löytynyt yhteyttä, ja äitien kohdalta tätä tekijää ei voitu lainkaan analysoida altistuneiden joukon vähäisen koon takia.

Potentiaalisista riskitekijöistä suuri syntymäpaino sekä suvussa esiintyvät syöpätapaukset yhdistettiin lapsuusiän akuuttiin leukemiaan. Koska lapsuusiän leukemian kausaalisia tekijöitä ei vieläkään tunneta, tutkimusryhmä pitää jatkotutkimuksia välttämättöminä, jotta tautiin sairastuneiden määrää saataisiin vähennettyä.

Lähde:
Kyriakopoulou A, Meimeti E, Moisoglou I, Psarrou A, Provatopoulou X, Dounias G. Parental Occupational Exposures and Risk of Childhood Acute Leukemia. Mater Sociomed. 2018, 30(3): 209–214.

Nro. 2 / 2019/1 Lapsuusiän leukemian riski kalifornialaisessa voimajohtotutkimuksessa: magneettikentät vs. etäisyys voimajohdoista

2.7.2019 | Leena Korpinen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat hyödynsivät kalifornialaisen, väestörekisteriin pohjautuvan tapaus-verrokkitutkimuksen aineistoa ja tutkivat magneettikenttien, voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian riskin välisiä yhteyksiä tilastollisten mallien avulla. Kirjoittajien mukaan heidän löydöksensä eivät tue oletusta, että magneettikentät olisivat ainoa selitys voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle, vaan pikemminkin tukevat jotain muuta voimajohtoihin liittyvää selitystä.

Aiemmissa yhteisanalyyseissä on saatu viitteitä hieman kohonneen lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä voimajohtojen aiheuttamille voimakkaille magneettikentille altistumiseen ja etäisyyteen niistä. Koska magneettikentät kuitenkin korreloivat voimajohtojen etäisyyden kanssa, aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvinnyt, johtuuko riski magneettikentille altistumisesta vai jostain muusta voimajohtojen etäisyyteen liittyvästä tekijästä.

Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kalifornialaisen, väestörekisteriin pohjautuvan CAPS-tapaus-verrokkitutkimuksen aineistoa ja tutkittiin magneettikenttien, voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian riskin välisiä yhteyksiä kolmesta näkökulmasta: 1) onko voimajohtojen aiheuttamiin magneettikenttiin liitetty lapsuusiän leukemian riski riippumaton etäisyydestä lähimpään suurjännitteiseen voimajohtoon, 2) onko riski riippumaton lähimmän voimajohdon jännitteestä ja 3) väheneekö riski samassa suhteessa vai hitaammin tai nopeammin kuin magneettikentät heikkenevät etäisyyden kasvaessa.

Tutkimusryhmä tutki tilastollisten mallien avulla etäisyyden ja magneettikenttäaltistuksen keskinäistä vaikutusta ja päätteli, ettei pelkällä suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydellä eikä pelkällä altistuksella voimakkaille laskennallisille magneettikentille yksinään ollut yhteyttä lapsuusiän leukemiaan. Korkeampi leukemiariski löydettiin ryhmältä, jolla syntymäpaikan osoitteet olivat alle 50 metrin etäisyydellä suurjännitteisiä voimajohtoja ja jolla laskennalliset magneettikentät oli voimakkaat (yli 0,4 μT). He havaitsivat lisäksi, että alle 200 kV:n voimajohtojen aiheuttamilla voimakkailla laskennallisilla magneettikentillä ei ollut yhteyttä kohonneeseen leukemiariskiin, vaan riski rajoittui ainoastaan yli 200 kV:n voimajohtoihin.

Tutkimusryhmä piti tutkimuksensa rajoitteena voimakkaasti altistuneiden vähäistä osuutta niin yli kuin alle 200 kV:n voimajohtojen lähellä asuneista. Heidän mukaansa nämä löydökset eivät tue oletusta, että magneettikentät olisivat ainoa selitys voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle, vaan pikemminkin tukevat jotain muuta voimajohtoihin liittyvää selitystä.

Lähde:
Crespi C M, Swanson J, Vergara X P, Kheifets L. Childhood leukemia risk in the California Power Line Study: Magnetic fields versus distance from power lines. Environmental Research 171 (2019) 530–535.

Nro. 1 / 2019/1 Pääkirjoitus

2.7.2019 | Leena Korpinen

Tätä tilannekatsausta kootessani osallistuin Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Association (EBEA) 23.–28.6.2019 Montpellierissa Ranskassa järjestämään sähkö- ja magneettikenttiin liittyvään vuosittaiseen tapaamiseen, BioEM2019-konferenssiin, jossa oli esillä paljon mielenkiintoisia tutkimuksia. Olin mukana arvioimassa ennakkoon konferenssin abstrakteja, joten tutustuin niihin tavanomaista tarkemmin. Lupauduin arvioimaan myös muutamia opiskelijoiden esityksiä, joista parhaat on tapana palkita. Konferenssista löytyy lisää tietoa tilaisuuden www-sivuilta.

Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP, International Commission on Non-Ionizing Radiation) sivuilta löysin tiedon, että he järjestävät yhdeksännen workshopin ionisoimattomasta säteilystä ensi vuoden toukokuussa Etelä-Koreassa. ICNIRP:n sivulla on myös julkaistu muistokirjoitus edesmenneestä professori Kari Jokelasta, joka työskenteli pitkään Säteilyturvakeskuksessa ja oli ICNIRP:n asiantuntija. Hän on ollut merkittävä toimija alalla Suomessa. Mielelläni yhdyn ICNIRP:n muistokirjoituksen toteamukseen ”Muistelemme ja kaipaamme Karia erittäin ammattitaitoisena, työlleen omistautuneena, äärimmäisen miellyttävänä ja vilpittömänä kollegana.”
Olen löytänyt tilannekatsaukseen taas kerran uusia mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Ensin käsitellään lapsuusiän leukemiaa ja sen mahdollista yhteyttä voimajohtoihin. Aihetta on tutkittu myös suhteessa aikaan. Tutkijat ovat arvioineet, onko magneettikenttiin yhdistetyn lapsuusiän leukemian raportoitu riski muuttunut ajan myötä. Myös vanhempien työperäisen altistuksen vaikutusta lapsuusiän akuutin leukemian riskiin on tutkittu.

Artikkeleissa on käsitelty muitakin aiheita, esimerkiksi pientaajuisten magneettikenttien vaikutusta ihmisen asennonhallintaan koehenkilöillä. Työtekijöihin liittyviä artikkeleita on kaksi. Ensimmäisessä käsitellään kroonisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutusta unenlaatuun, stressiin, masennukseen ja ahdistukseen. Toisessa artikkelissa tarkastellaan amyotrofista lateraaliskleroosia eli ALS-tautia. Siinä kirjoittajat ovat tehneet yhteistutkimuksen kolmen eri maan tutkimusaineistoista, joissa tutkittiin työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen yhteyttä ALS-taudin riskiin.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä (Siun Sotessa) ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2019 Tutkimuksia liittyen lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden magneettikentille altistumiseen

2.7.2019 | Leena Korpinen

Sähköpotkulautoja katsellessa

3.6.2019 | Leena Korpinen

Kävin toukokuun lopulla Varsovassa. Vanhassa kaupungissa kävellessä huomasin, että sähköpotkulautoja oli monissa paikoissa. Aikaisemmin en ollut niihin kiinnittänyt huomiota, mutta nyt niitä oli jalkakäytävillä sen verran paljon, ettei voinut olla huomaamatta.

Suomessa en niihin ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota, mutta Varsovan matkan jälkeen katselin, kun kolme ihmistä meni keskellä katua niiden kanssa. Sähköpotkulautoja oli kaksi, sillä jälkimmäisessä seisoi pieni tyttö mahdollisesti isänsä kanssa yhdessä. Heitä katsellessa aloin miettiä, miten näitä sähköpotkulautoja oikeasti kuuluu käyttää.

Ylen viime kesäisen artikkelin ”Hetken huuma vai pysyvämpi kehitys? Sähköpotkulautoja on alettu käyttää kännimopoina” (20.7.2018) mukaan sähköpotkulautoja on kahta päätyyppiä. Alle 15 kilometrin tuntinopeuden saavuttavat sähköpotkulaudat luokitellaan jalankulkua avustaviin ja korvaaviin liikkumisvälineisiin ja alle 25 kilometrin tuntinopeuteen yltävät ovat kevyitä sähköajoneuvoja.

Helsingin Sanomista löysin artikkelin: ”Poliisi kertoo, miten sähköpotkulautoja käytetään. ’Niillä ei missään nimessä saa ajaa jalkakäytävällä’” Artikkelin mukaan sähköpotkulaudalla liikutaan polkupyörille tarkoitetuilla väylillä tai kaistoilla. Jos näitä ei ole, liikutaan tien oikeassa reunassa. Käännyttäessä näytetään suuntamerkkiä esimerkiksi kädellä. Sähköpotkulaudassa pitää olla äänimerkinantolaite sekä pimeässä tai hämärässä liikuttaessa heijastin ja valaisin. Kypärän käyttämiseen on vahva suositus. Tarkemmin ohjeita voi lukea kyseisestä artikkelista.

Myös MTV3 on julkaissut äskettäin aiheesta artikkelin ”’Sähköpotkulauta ei ole lelu’- kuka, missä ja miten sillä saa ajaa?” Tekstin mukaan mitään laissa määriteltyä ikärajaa artikkelissa kuvatun kaltaisten sähköpotkulautojen käyttöön ei ole, mutta osa sähköpotkulautoja vuokraavista yrityksistä esimerkiksi Helsingissä ei vuokraa sähköpotkulautaa alle 18-vuotiaille.

Helsingin lisäksi sähköpotkulautoja on vuokrattavana ainakin Tampereella (Aamulehden mukaan) ja Turussa (Turun Sanomien mukaan). Turussa toimittaja on käynyt jopa testaamassa sähköpotkulautaa ja siitä on video lehdessä.

Sähköpotkulautojen kanssa kannattaa liikkua varoen. Ruotsista on kerrottu tänä keväänä olleen jo 40 onnettomuutta ja yksi käyttäjä kuoli jäätyään auton alle. Ylen uutisen mukaan Ruotsissa ehdotetaan rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön.

Vierailin Varsovassa myös mielenkiintoisessa ESHO2019 (33rd Annual Meeting of the European Society for Hyperthermic Oncology) -konferenssissa, jossa käsiteltiin hypertermiaan liittyvää teknologiaa ja sen hyödyntämistä lääketieteessä. Tarkemmin aiheeseen voi tutustua tilaisuuden www-sivuilla.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!