Nro. 2 / 2020/1 Puutteita sähkö- ja magneettikentille (1 Hz–100 kHz) altistumisen rajoittamista koskeviin ohjeisiin vaikuttavissa tiedoissa

|

Päätoimittajan kommentti: Kyseiseen artikkeliin kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICNIRP) on kerännyt pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä aiheita, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa. ICNIRP:n ehdottamia lisätietoa kaipaavia tutkimusalueita ovat mm. kivun kokeminen, hermostoa rappeuttavat taudit, lapsuusiän leukemia vaikutusmekanismit, radikaaliparimekanismi, dosimetria sekä mallinnus.

Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICNIRP) mukaan pientaajuisten kenttien lähteitä löytyy laajasti nyky-yhteiskunnasta. Kaikki sähköä siirtävät tai käyttävät johdot tai laitteet muodostavat pientaajuisia sähkökenttiä ja magneettikenttiä, jotka kuitenkin heikkenevät nopeasti etäisyyden lähteeseen kasvaessa. Voimakkaita magneettivuon tiheyksiä esiintyy yleensä voimajohtojen ja sellaisten laitteiden lähellä, joissa käytetään voimakkaita sähkövirtoja. Niitä voi löytyä kuitenkin myös rakennuksista, joissa paluuvirrat ovat epätasapanossa tai joiden sisällä on muuntamo.

Epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa on säteilysuojelutoimikunnan mukaan jo vuosikymmeniä tarkasteltu pientaajuisille magneettikentille altistumisen terveysvaikutuksia. ICNIRP:n päätavoite on suojata ihmisiä ja ympäristöä haitalliselta altistumiselta
kaikilta ionisoimattoman säteilyn muodoilta. ICNIRP kehittää ja levittää opastus- ja neuvontatarkoituksessa altistusohjeita, jotka perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen tutkimukseen.

Pientaajuisalaa on alettu tutkia yli 40 vuotta sitten, ja nykyään on saatavana paljon kirjallisuutta, johon ICNIRP perustaa suojelua koskevat ohjeensa. Eri tahot ovat julkaisseet kirjallisuuskatsauksia, joissa on tunnistettu mahdollisesti merkittäviä puutteita tietämyksessä. Tässä artikkelissa ICNIRP halusi kuvata näitä tutkimuksen tietopuutteita, joiden tutkiminen voisi auttaa säteilysuojelutoimikuntaa kehittämään edelleen ohjeitaan ja päivittämään suosituksiaan sähkö- ja magneettikentille altistuksen rajoittamisesta.

Varsinaisessa artikkelissa on käyty läpi tutkimuksen tietoaukot ja liitteessä on selitetty niiden tunnistamisessa käytettyä metodologiaa. ICNIRP:n ehdottamia tutkimusalueita ovat kivun kokeminen, hermostoa rappeuttavat taudit, lapsuusiän leukemia, vaikutusmekanismit, radikaaliparimekanismi, annostus (dosimetria) ja mallinnus.

Lähde:
International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection (ICNIRP). Gaps in knowledge relevant to the “guidelines for limiting exposure to time-varying electric and magnetic fields (1 Hz–100 kHz)”. Health Physics. 118 (5): 533–542; 2020.

Nro. 1 / 2020/1 Pääkirjoitus

|

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että tänä vuonna järjestetään mielenkiintoisia tilaisuuksia. Covid19-virukseen liittyvän epidemian tähden näitä tilaisuuksia on kuitenkin siirretty tai peruttu. ICNIRP:n verkkosivuilta löytyi tieto, että he ovat siirtäneet Etelä-Koreassa pidettävän 9th International NIR Workshop –seminaarin pidettäväksi 14.–15.1.2021. Myös BioEM2020-konferenssi peruttiin. Seuraava BioEM2021-konferenssi järjestetään 13.–18.6.2021 Honolulussa Hawaijilla.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta. Kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICNIRP) on julkaissut artikkelin siitä, mitä puutteita on sähkö- ja magneettikentille (1 Hz–100 kHz) altistumisen rajoittamista koskeviin ohjeisiin liittyvissä tiedoissa. ICNIRP:n artikkelista tekee erityisen kiinnostavan se, että heidän suosituksiaan on käytetty hyväksi Euroopan unionin sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä säädöksiä valmisteltaessa. ICNIRP:n 9th International NIR Workshop –seminaarin ohjelmassa Session 3 aiheena näyttääkin olevan terveyden suojelu pientaajuusalueella

Olen löytänyt uuteen tilannekatsaukseen jälleen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Ensin käsitellään lapsuusiän leukemiaa. Yhdessä artikkelissa on tutkittu äidin pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsen ennenaikaisuuden sekä raskausviikkoihin nähden pienen koon välistä yhteyttä. Sähköautojen latauksessa käytettävien DC-pikalatausasemien tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä on myös tutkittu yhdessä artikkelissa.

Tilannekatsauksen viimeinen artikkeli käsittelee työntekijöiden altistumista. Tällä kertaa työntekijöitä käsittelevä artikkeli keskittyy jännitetyöhön ja siihen liittyvään magneettikenttäaltistukseen.

Mainittakoon vielä lopuksi, että uuden tilannekatsauksen lisäksi suomeksi on julkaistu myös muuta mielenkiintoista luettavaa. Vuoden 2020 alussa Fingrid julkaisi uuden esitteen voimajohtojen sähkö- ja magneettikentistä. Julkaisuun on haastateltu itseni lisäksi Lauri Purasta Stuk:sta ja Mikko Pauniota STM:stä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

1/2020 Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä terveyskysymyksiä tutkittu eri näkökulmista

1/2020 Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä terveyskysymyksiä tutkittu eri näkökulmista

|

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että tänä vuonna järjestetään mielenkiintoisia tilaisuuksia. Covid19-virukseen liittyvän epidemian tähden näitä tilaisuuksia on kuitenkin siirretty tai peruttu. ICNIRP:n verkkosivuilta löytyi tieto, että he ovat siirtäneet Etelä-Koreassa pidettävän 9th International NIR Workshop –seminaarin pidettäväksi 14.–15.1.2021. Myös BioEM2020-konferenssi peruttiin. Seuraava BioEM2021-konferenssi järjestetään 13.–18.6.2021 Honolulussa Hawaijilla.

»

Onnellisuuden salaisuus kiinnostaa

|

Helsingin sanomista (31.5) huomasin jutun ”Päivän timantti: Huippuyliopisto Yalen suosituimmalla kurssilla kerrotaan, mikä on onnellisuuden salaisuus – HS kävi kurssin puolestasi”. Artikkelissa kerrotaan huippuyliopisto Yalen suosituimmasta kurssista, jossa kerrotaan onnellisuuden salaisuus. Kirjoituksen mukaan tänä keväänä kymmenen viikon kurssi avautui verkossa kaikille. Artikkelin kirjoittanut toimittaja Venla Rossi suoritti kurssin miljoonien opiskelijoiden joukossa. Mikäli kurssia haluaa alkaa suorittaa, se löytyy netistä. Hesarin sivulta löytyy kurssin alkuun liittyvä PERMA -testi, jolla voi mitata omaa hyvinvointia.

Samaan aikaan, kun tutkin tätä Helsingin sanomien onnellisuus kirjoitusta TV1:ssä alkoi Flinkkilä & Tastula -ohjelma uusintana. Ohjelman esittelytekstin mukaan kyseessä oli ”Parasta laatua humanisti: itkee, nauraa ja kompuroi” -jakso. Vierailijana oli kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen. Kuin vastauksena edelliseen artikkeliin haastateltava totesi, että miksi pitäisi olla koko ajan onnellinen. Ymmärsin niin, ettei hänestä ihminen voi olla koko ajan onnellinen, mutta elämään voi olla tyytyväinen. Tarkemmin hänen haastatteluun voi tutustua Yle Areenassa.

Itselleni tuli mieleen, että näköjään onnellisuus herättää nyt aika paljon keskustelua. Tutkimatta aihetta tarkemmin, tuli mieleeni, että voi olla niin, että onnellisuus käsitetään vähän eri tavalla tuossa englanninkielisessä nettikurssissa ja suomen kielessä. Joka tapauksessa on mukava huomata, että olemme päässeet koronan osalta niin paljon eteenpäin, että meillä on aikaa miettiä onnellisuutta.

Hyvinvointiin liittyviä kirjoituksia tuli vastaan myös muissa lehdissä. Kauppalehti Optiossa 20.5.2020 oli Paula Nikulan kirjoittama artikkeli ”Suorittaminen syö työssä ja vapaalla.” Artikkeliin on haastateltu henkilöstöjohtaja Leena Nyströmiä. Kirjoituksessa käsitellään mm. työssä jaksamista ja sitä miten työuupumustapauksien sattuessa voidaan palata työhön. Onnistunut paluu takaisin työhön jakautua artikkelin mukaan seuraaviin vaiheisiin: 1) valmistele, 2) seuraa, 3) muokkaa, 4) viesti ja 5) muista kokonaisuus. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua artikkeliin.

Aamulehti (31.5) käsittelee myös samaa aihepiiriä artikkelissa ”Tamperelainen Tarmo Rouhiainen, 32, kuuli huolestuttavan tiedon hyvinvoinnistaan ja tajusi vakavan ongelman työskentelytavassaan – Asiantuntijat kertovat, miten pysyt mukana työn muutoksessa”. Artikkelissa haastateltu Tarmo kertoo omia selviytymisvinkkejään. Hän on vaikuttanut työhönsä pitämällä erilaisia taukoja, rajaamalla ilmoituksia, asettamalla rajauksia työnteolle ja työajalle. Artikkeliin on haastateltu myös useita muita henkilöitä.

Hyvinvointi näyttää olevan paljon esillä lehdissä. Kesän alkaessa on mukava miettiä, miten paljon kaikkia onnellisia asioita meillä on.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Netistä piristystä päivään

|

Vapunpäivänä kuulin radiouutisista, että WWF:n norppalive on alkanut. Koronaan liittyvän uutisoinnin keskellä norppauutinen ilahdutti. On mukava alkaa taas seurata jo perinteeksi tullutta norppaliveä. Norppaa en ole vielä nähnyt, mutta eiköhän se taas jonakin päivänä kivelle tule. Norppaliveä voi seurata WWF:n sivulta. Myös kalasääskeä seuraava Sääksilive on käynnissä. Linnun juuri näin.

Keväällä on myös mukava kuunnella lintujen laulua. Huomasin, että Yle Areenassa on kuunneltavissa linnunlaulukonsertti ”Rentoudu linnunlaulukonsertissa – tunti keväistä linnunlaulua Irlannin maaseudulta”. Sen on tuottanut Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ. Linnunlaulukonsertti on äänitetty 3.5.2019 Cuskinnyn luonnosuojelualueella Corkin kreivikunnassa Irlannissa. Konsertin esittelyssä kerrotaan, että linnunlaulun kuuntelu lisää hyvinvointia ja vähentää stressiä. Kokeeksi kuuntelin konsertin ja huomasin, että konsertin linnut kuulostivat vähän erilaiselle kuin oman lähialueeni linnut. Mukavia kuunneltavia ovat molemmat.

Luontoon liittyvien asioiden lisäksi myös muita Internetin kautta tarjottavia elämyksiä on viime päivinä tullut vastaan aikaisempaa enemmän. Huomasin, että virtuaalimuseoita on tarjolla. Esimerkiksi museot.fi sivustolta löytyy artikkeli ”Vieraile virtuaalimuseoissa – näihin museoihin voit astua sisään kotisohvaltasikin”. Aamulehden live palvelusta huomasin jutut:

Vastaavia linkkejä todennäköisesti löytyy muualtakin, mutta nämä itselleni tulivat vastaan.

Konsertteja voi myös seurata netistä aikaisempaa enemmän. Esim. Tampere-talon koronainfosta huomasin, että Tampere Filharmonia on käynnistänyt TF Chamber -kamarikonserttisarjan. Konserttisarja lähetetään viikoittain ja on kaikkien vapaasti katsottavissa. Myös oopperaa ja – balettia tarjotaan netistä. Esimerkiksi Helsingin sanomien tilaajat voivat katsoa Kansallisoopperan ja -baletin esityksiä HS:n livessä.

Koronan tähden ihmiset ovat aikaisempaan enemmän kotona. Liikunta on tärkeää. Liikkumisen tueksi, on Yle alkanut lähettää jumppahetkiä. Niitä voi katsoa Yle Areenasta. Myös ulkona liikkumisen tueksi on kerätty tietoa. Esim. Aamulehden artikkelissa ”Pirkanmaa on patikoijan paratiisi” 1.5.2020 on listattu sopivia patikointipaikkoja.

Paljon on kaikenlaista mielenkiintoista netissä tarjolla. Toisaalta Tilastokeskuksen sivuilta, löysin Kaisa Saarenmaan artikkelin ”Päivittäisestä mediakattauksesta löytyy jokaiselle jotain digi­kuilun molemmin puolin” 14.2.2020. Artikkelissa kerrotaan, että vuoden 2018 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan eläkeikäisille netin käyttö ei ole itsestäänselvyys, sillä 65–74-vuotiaista netti oli käytössä 78 prosentilla ja 75–89-vuotiaista 40 prosentilla. Tilanne on voinut muuttua vuoden 2018 jälkeen, mutta todennäköisesti edelleen on aika monia yli 75 -vuotiaita, jotka eivät ole kokeneita netin käyttäjiä. Toivottavasti myös ikäihmiset saadaan entistä paremmin netin palvelujen piiriin, silloin hekin voivat nauttia edellä kuvatuista palveluista kotona nykyistä enemmän.

Mukavaa toukokuuta kaikille!