Nro. 2 / 2020/2 Liittyykö lapsuusiän leukemiariski sosioekonomisiin tekijöihin Tanskassa? Maanlaajuinen väestörekisteripohjainen tapaus-verrokkitutkimus

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat arvioivat Tanskassa väestörekisteripohjaisella tapaus-verrokkitutkimuksella, olisiko sosioekonomisella asemalla yhteys lapsuusiän leukemiariskiin. Tutkijat totesivat, että vanhempien keskimääräisellä tai korkealla koulutustasolla oli yhteys jälkeläisten suurempaan akuutin myelooisen leukemian riskiin lapsen ollessa 0–4-vuotias diagnoosin saadessaan. Tutkijoiden mukaansa lisätutkimukset toisivat uusia näkemyksiä leukemian syntyprosessista.

Koska lapsuusiän leukemian syntyprosessia tunnetaan huonosti, tutkimusryhmä arveli, että tieto sosioekonomisen aseman aiheuttamista sairastumisriskin eroista saattaisi tuottaa uusia näkemyksiä leukemian synnystä. He suorittivat maanlaajuisen väestörekisteripohjaisen tapaus-verrokkitutkimuksen arvioidakseen, olisiko sosioekonomisella asemalla yhteys lapsuusiän leukemiariskiin Tanskassa. He halusivat myös tutkia, vaikuttaisivatko tähän yhteyteen erilaiset sosioekonomisen aseman osatekijät, tutkimuksen ajankohta, leukemiatyyppi tai diagnoosin saanti-ikä.

Tutkimusryhmä poimi Tanskan syöpärekisteristä kaikki 1 336 lapsuusiän eli 0–19-vuotiaiden leukemiatapausta. He etsivät jokaiselle tapaukselle neljä yksilöllisesti kaltaistettua verrokkia, joita oli yhteensä 5330. Tutkijat hyödynsivät analyyseissään ehdollista logistista regressiomallia.

Vanhempien keskimääräinen tai korkea koulutustaso yhdistettiin jälkeläisten suurempaan akuutin myelooisen leukemian (AML) riskiin lapsen ollessa 0–4-vuotias diagnoosin saadessaan (yleisin diagnoosin saanti-ikä). Tutkimusryhmä havaitsi myös kohtalaisesti kohonneen lymfaattisen leukemian riskin vanhempien korkeamman koulutustason yhteydessä, mutta ainoastaan lapsen ollessa 5–19-vuotias diagnoosin saadessaan. Vanhempien korkeampi tulotaso yhdistettiin kohonneeseen lymfaattisen leukemian riskiin, mutta ei AML-riskiin, lapsen ollessa 5–19-vuotias diagnoosin saadessaan. Asuinalueen sosioekonomisen aseman osatekijöiden (koulutus- ja tulotaso ja ruumiillisen työn tekijöiden osuus) ja lapsuusiän leukemian väliltä ei löytynyt yhteyksiä.

Tutkimusryhmä ei pitänyt todennäköisenä, että havaittuja sosioekonomisia eroja voisivat selittää tutkimusharhat, sillä tiedot saatiin väestörekisteristä ja julkisista tilastoista. Heistä ei ollut myöskään todennäköistä, että vanhempien alhaisempi tulo- tai koulutustaso vähentäisi leukemiantapausten diagnosointia, koska terveydenhuolto on kaikkien saatavilla Tanskassa. Heidän mukaansa näiden tulosten taustalla olevien mekanismien jatkotutkimus auttaisi tuomaan esiin uusia näkemyksiä leukemian syntyprosessista.

Lähde:
Erdmann F, Hvidtfeldt U A, Feychting M, Sørensen M, Raaschou-Nielsen O. Is the risk of childhood leukaemia associated with socioeconomic measures in Denmark? A nationwide register-based case-control study. International Journal of Cancer. 2020; 1–14.

Nro. 1 / 2020/2 Pääkirjoitus

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2021 Havaijilla. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.–18. kesäkuuta 2021. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 pidetään Japanissa (Nagoya) 19–24.6.2022.

ICNIRP:n verkkosivuilta löytyi tieto, että he ovat peruneet tammikuussa 2021 Etelä-Koreassa pidettävän 9th International NIR Workshop –seminaarin. Verkkosivun viestin mukaan he pyrkivät jatkamaan tapaamisia tulevaisuudessa tiedeyhteisönä joko virtuaalialustoilla tai pitkällä aikavälillä myös paikan päällä. He suosittelevat pysymään kuulolla ja rekisteröitymään ICNIRP-uutiskirjeen tilaajaksi.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on edelleen julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta. Tilannekatsauksen ensimmäiseksi artikkeliksi olen valinnut julkaisun, joka käsittelee lapsuusiän leukemiariskiä ja sosioekonomisia tekijöitä Tanskassa. Artikkeli ei varsinaisesti käsittele sähkö- ja magneettikenttiä, mutta se lisää mielestäni hyvin taustatietoa aihepiiristä. Seuraava artikkeli jatkaa samaa teemaa. Siinä on tutkittu akuutin lymfaattisen leukemian riskiä Méxicossa.

Tällä kertaa mukana on useampi artikkeli, joka käsittelee hermostoa rappeuttavia sairauksia, kuten ALS-tautia (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Aiheesta on tehty kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysi. Tutkimuksissa on ollut mukana myös sähköiskuille altistumista.

Tilannekatsauksissa on perinteisesti keskitytty enemmän väestön altistumiseen kuin työntekijöiden altistumiseen. Tällä kertaa löysin useamman mielenkiintoisen työntekijöiden altistumista käsittelevät artikkelin, joten otin työntekijöihin liittyviä artikkeleja tavallista enemmän mukaan. Näissä artikkeleissa on käsitelty mm. motoneuronitauteja.

Itseäni kiinnosti erityisesti artikkeli työperäistä altistustasoa vastaavien 50 Hz:n sähkömagneettisten kenttien lyhytaikaisesta vaikutuksesta ihmisen sykevaihteluun. Tutkin itsekin aikoinaan omassa väitöskirjassani työntekijöiden sykettä kenttäaltistuksessa. Aihe näyttää edelleen kiinnostavan tutkijoita.

Mainittakoon vielä lopuksi, että olemme päättäneet luopua tilannekatsauksen lähettämisestä uutiskirjeenä ja samalla henkilöiden sähköpostiosoitteiden keräämisestä. Jatkossa uuden tilannekatsauksen voi käydä lukemassa verkosta osoitteesta www.leenakorpinen.com. Perinteisesti tilannekatsaus on julkaistu kaksi kertaa vuodessa: jouluaikaan sekä kesä-heinäkuussa lomien alkaessa, ja tätä perinnettä jatketaan.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2020 Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta

2/2020 Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2021 Havaijilla. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.–18. kesäkuuta 2021. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 pidetään Japanissa (Nagoya) 19–24.6.2022.

»

Tieto vanhenee ehkä aikaisempaa nopeammin

Mietin pari viikkoa sitten, mistä kirjoitan seuraavan blogin. Sillä hetkellä oli monia mielenkiintoisia aiheita muiden muassa ulkomaan uutisissa presidentin vaalit. Muistaakseni siihen aikaan mietin asiantuntijuuden käsitettä. Esimerkiksi sitä, miten TV-keskusteluun asiantuntijat valitaan. Välillä olen kaivannut vähän tarkempia taustatietoa keskustelijoista. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta.

Toisaalta asiantuntijuuden käsite on ehkä vähän muuttunut viime vuosina. Esimerkiksi tänä vuonna (22.5.2020) Kauppalehti Optiossa oli Pekka Mattilan kolumni: On aika tutustua asiantuntijoihin: ”Tunneasiantuntija edustaa aina kokonaista kohderyhmää tai jopa itse kansakuntaa”. Kirjoittaja kuvaili erilaisia asiantuntijoita, joita ovat: kuiva asiantuntija, mielipideasiantuntija, kokemusasiantuntija, yleinen asiantuntija ja tunneasiantuntija. Aikaisemmin olen ymmärtänyt, että asiantuntijan osaamiseen kuuluu tunnistaa myös oman asiantuntijuutensa rajat, mutta ehkä se ei sovellu näihin kaikkiin edellä mainittuihin asiantuntijoihin.

Nyt kun on taas palattu enemmän koronauutisiin ja samoja keskustelijoita on miltei päivittäin TV:ssä, asiantuntijuus ei enää tunnu mielenkiintoiselle aiheelle. Tänään kiinnitin huomiota siihen, miten korona-aikana tieto vanhenee aikaisempaa nopeammin. Muutamassa päivässä asiat voivat muuttua aika paljon. Sen huomaa erityisesti siinä, jos kuuntelee esim. YLE Areenasta jotain muutama päivä sitten tullutta ajankohtaisohjelmaa.

Saman voi huomata Covid19 -aiheisissa tieteellisissä artikkeleissa. Muutamassa kuukaudessa tieto on voinut sen verran päivittyä, että on tärkeä löytää uusimmat julkaisut. Kuitenkin, vaikka osa tiedosta vanhenee nopeasti, niin myös paljon vanhaa hyödyllistä tietoa on olemassa.

Tämä korona-aika vaan korostaa uuden tiedon merkitystä ja helposti luo tunteen, että on vaikea pysyä perillä siinä, mitä milloinkin tapahtuu. Ehkä itse kukin tottuu vähitellen siihen, ettei asioita voi kovin pitkäksi aikaa suunnitella tai pitää ainakin varautua siihen, että korona voi muuttaa suunnitelman.

Toivottavasti joulun aikana koronatilanne on rauhallisempi ja totumme elämään tätä uutta normaalia entistä paremmin. Kunhan korona-aika on joskus ohi, niin ehkä osaamme nauttia aikaisempaa enemmän tavallisesta arjesta ja voimme muistella miten korona-aikana elettiin.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Tietoturvasta löytyy tietoa

Lokakuun lopussa isoksi uutiseksi nousi psykoterapiatoimintaan liittyvä tietomurto. Uutisen myötä aloin itsekin miettiä, miten paljon ihmiset nykyään ovat erilaisissa digitaalisissa järjestelmissä. Mitä enemmän tietoja on erilaisissa tietokannoissa ja internetissä, sitä enemmän on mahdollista, että tiedot leviävät. Vähitellen ihan arkinen elämä on muuttunut sellaiseksi, että miltei kaikkeen tarvitaan joku tietojärjestelmä.

Lehdet monesti luetaan digitaalisina, liikkuessa linja-autolla tai junilla käytetään usein jotain digitaalisia järjestelmiä lippujen ostoon. Töissä käytetään sähköposteja ja netissä olevia ohjelmia. Kaupassa käytetään asiakastietojärjestelmiä ja maksetaan pankkien järjestelmien kautta. Kotona TV-ohjelmia voidaan katsoa internetin kautta. Myös harrastuksia tehdään tietojärjestelmien kautta. On jäsenrekistereitä ja erilaisia lisenssimaksuja, joiden kautta päädytään tietokantoihin. Palkkatiedot, opiskelutiedot, verotiedot ja terveystiedot ovat myös siirtyneet digitaaliseksi. Taloyhtiöillä on digitaalisia järjestelmiä. On oikeastaan mahdotonta elää ilman, että tiedot ovat erilaisissa tietokannoissa.

On myös ihmisiä, jotka haluavat kerätä itsestään digitaalista tietoa. Käytetään esim. erilaisia älykelloja, kännykkäsovelluksia tai muuten vaan syötetään päivittäin erilaisten internetohjelmien kautta tietoa kavereille. Omaa tapaa syöttää internetiin tietoa pystyy rajoittamaan, mutta erilaisia tietokantoja ei täysin pysty välttämään. Perinteisiä tietokantoja on käytetty jo pitkään esim. sähkö- tai puhelinlaskuja lähetettäessä ovat asiakkaiden tiedot olleet osoitetietokannoissa niin pitkään kuin itse muistan, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tietovuotoja miettiessä kävin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin www-sivulla. Traficom on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntä- sekä turvallisuusviranomainen. Löysin sieltä sivun ”Ajankohtaisia tietoturvauutisia, ohjelmistohaavoittuvuuksia ja varoituksia”. Sivulta löytyy aika paljon erilaisia varoituksia. Oikeastaan tulin vähän alakuloiseksi, kun tutkin sivua. Tietoturvaan liittyviä haasteita näyttää riittävän. Löysin Traficomin sivulta myös tietovuotoapu.fi-sivuston. Sieltä löytyy apua ja neuvoja tietovuodon uhreille. Yrityksiä ajatellen Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämä Kybermittari julkaistiin 27.10. Tämän uuden työkalun tarkoitus on auttaa yritysjohtoa saamaan kyberriskit kattavammin hallintaan ja turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden.

Löysin myös vanhoja tietoturvaan liittyviä uutisia. Esim. Facebookiin liittyen 21.3.2018 Yle uutisoi ”Tämän tiedämme nyt Facebook kohusta – Keskushahmoina kolme miestä” ja 24.7.2019 ”Facebook sai Yhdysvalloissa viiden miljardin dollarin sakot yksityisyyden loukkaamisesta”. Yle:ltä löytyy myös lisää Facebookiin liittyviä uutisia, mutta niitä voi itse kukin tutkia itsekseen.

Netistä löytyy myös ohjeita, miten voi omaa tietoturvaansa parantaa. Kyberturvallisuuskeskuksen sivulta löysin sivun ”Ohjeet ja oppaat yksityishenkilöille”, jolla käsitellään kyberturvallisuuden perussanastoa sekä annetaan ohjeita oman tietoturvan parantamiseen kotona ja työpaikalla. Suosittelen tutustumaan. Iltalehdestä (30.10.2020) löysin Janiko Kempin mielenkiintoisen artikkelin ”Esimerkki osoittaa: Näin helposti hakkeri löytää netistä tiedot koko elämästäsi”. Artikkelista voi itse kukin huomata, miten erilaisista asioista internetissä voi kerätä meistä aika laajan tietokokonaisuuden.

Haluan lopuksi vielä kertoa, että nukkumiseen liittyvät asiat näyttävät olevan näin loka-marraskuun vaihteessa ajankohtaisia. Ainakin nukkumisesta kirjoitetaan aika paljon. Kauppalehti Option (17/2020) 22.10.2020 kannessa on kuva unitutkija Markku Partisesta tyynyn kanssa. Hyvä Terveys -lehden 12/20 kannessa lukee ”Nyt alkaa unikoulu” ja Helsingin Sanomissa (1.11) on Jukka Ruukin artikkeli ”Hyvä uni unohtui”. Ruukin artikkelissa unitutkija Timo Partonen sanoo ”elääkseen ihmisen pitää syödä, mutta yhtä välttämätöntä on nukkua riittävästi”. Mikäli uneen liittyvät asiat kiinnostuvat, niin ainakin artikkeleja näyttää olevan runsaasti tarjolla.

Mukavaa marraskuuta kaikille!