2/2021 Sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta ollaan EU:ssa kiinnostuneita

2/2021 Sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta ollaan EU:ssa kiinnostuneita

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen BioEM2021-konferenssiin 26.–30.9.2021 (Gentissä, Belgiassa). Tilaisuus järjestettiin hybridinä. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Uuden yhdistyksen valmistelusta löytyy tietoa BEMS:n ja EBEA:n verkkosivuilta. Ensi vuonna BioEM2022 järjestetään Japanissa (Nagoyassa) 19.–24.6.2022.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2022.

Standardointia voi opiskella internetissä

Viimeisen kuukauden aikana olen osallistunut aika moneen etätilaisuuteen, kuten esimerkiksi webinaariin, virtuaalikokoukseen tai hydriditilaisuuteen. Oikeastaan etätilaisuuksiin on jo niin tottunut, ettei oikein muista minkälaista oli ennen korona-aikaa. Moneen tilaisuuteen en ehkä olisi osallistunut, jos etämahdollisuutta ei olisi ollut olemassa.

Itselleni parhaita etätilaisuuksia ovat ne, jotka kestävät enintään pari tuntia. Niitä on helppo seurata työpäivän päätteeksi ja mielenkiinto säilyy aika hyvin lyhyen tilaisuuden ajan. Osaa tilaisuuksista voi katsoa myös jälkeenpäin, mutta eniten olen osallistunut reaaliaikaisesti.

Tällä viikolla huomasin standardointiin liittyvän webinaarin ’Harmonized European standards under the Low Voltage Directive (LVD)’ 2021-11-18. Webinaarin www-sivulta löytyy hyvin tilaisuuden aineistoa. Myös tilaisuuden esitykset ovat kuunneltavissa jälkeenpäin. En ehtinyt alkaa esityksiä kuunnella, mutta aihe on kiinnostava. Direktiivit voivat sisältää mainintoja standardeista ja se ymmärtääkseni voi vaikuttaa kyseisten standardien käyttöön. Tässä tilaisuudessa keskityttiin pienjännitedirektiiviin.

Innostuin tutkimaan myös vähän tarkemmin sähköalan standardointiin liittyviä verkkoaineistoja. SESKO:n www-sivuilta löytyy kohta SESKO-akatemia ja sen kautta löytyy linkit kansainväliseen standardointiin liittyviin verkkokursseihin: IEC Academy (englanniksi) ja Online interactive training course on the IEC (englanniksi).

En tutkinut tarkemmin, miten kursseja voi suorittaa, mutta aika paljon näytti oleva erilaisia mahdollisuuksia. SESKO-akatemian www-sivulta löytyy myös tietoa asiantuntijakoulutuksista 2021. Nuoremmille standardoinnista kiinnostuneille on tarjolla ”Young Professionals –ohjelma SESKOssa”. Ohjelman tavoitteena on löytää nuoria sähköteknisen alan asiantuntijoita ja perehdyttää heitä kansainväliseen standardointiin. Tarkemmin tietoa ohjelmasta löytyy SESKO:n www-sivulta. IEC järjestää myös IEC Young Professionals Workshopeja.

Standardointi on tärkeä aihe, mutta siihen innostuu ehkä eniten silloin, kun standardeista tarvitsee tietoa osana jotain omaa esim. teknistä tehtävää. Nettiaineistojen avulla tietoa on helppo löytää juuri silloin, kun sitä tarvitsee ja on kiinnostunut.

Tietenkin etänä voi tehdä paljon muutakin kuin tutustua standardointiin. Näin joulun lähestyessä esim. erilaisia joulukonsertteja voi hyvin seurata etänä. Etänä seuraaminen ei tunnu samalle, kuin jos olisi paikalla. Toisaalta ainakin itse pystyn osallistumaan useampaan tilaisuuteen, kun voin tehdä sen etänä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät keskustelua

Lokakuun pilvisinä päivinä olen välillä alkanut jo kaivata aurinkoa. Blogin aihetta miettiessäni huomasin Aamulehdestä 31.10.2021 uutisen ”Äänestä nyt, mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle”. Uutista lukiessa tuli mieleeni, että valoa voi yrittää löytää myös muualta kuin taivaalta pilvisinä päivinä. Tampereella avattiin myös Valoviikot 29.10. Varsinkin iltaisin näitä valoja voi ihailla kaupungilla liikkuessa.

Useassa uutisessa on viime päivinä käsitelty nettiin liittyviä asioita. Kauppalehti uutisoi perjantaina 29.10. ”Kohuissa ryvettyneen Facebookin uusi nimi on pr-temppu, mutta taustalla on suuri visio – ”Metaversumi on uusi internet”. Uutisen mukaan yhtiö vaihtaa nimensä Metaksi ja ryhtyy rakentamaan virtuaalista todellisuutta. Ilmeisesti virtuaalilaseja ja -palveluita on kehitetty jo pitkään yhtiössä.

Aamulehti (31.10.2021) ja Helsingin sanomat (28.10.2021) julkaisivat Juho Jokisen kirjoittaman artikkelin ”Irti somesta”. Kirjoituksen mukaan yhä useampi on havahtunut tarkastelemaan kriittisesti suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Kirjoituksessa on mm. mietitty sitä, miten sosiaalinen media voi vaikuttaa yksilön hyvinvointiin.

Viime aikoina on ollut myös useita varoituksia erilaisista nettihuijauksista. Ihmisten tietoja kalastellaan ja käyttäjän pitää olla entistä tarkempi siinä, että käyttää oikeita www-osoitteita. Tietoja ja ohjeita erilaisista nettihuijauksista löytyy esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen www-sivuilta. Myös Kuluttajaliitolta löytyy vinkkejä, miten voi huijauksia tunnistaa. Uusimmat tiedot erilaisista huijausyrityksistä löytyvät myös Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Korona on lisännyt digitaalisten palvelujen käyttöä. Ajoittain näkee myös kirjoituksia siitä, miten kaikkien ei ole mahdollista käyttää näitä palveluja. He ovat pudonneet tavallaan palvelujen ulkopuolelle. Työssäkäyvillä ja opiskelijoilla on yleensä käytössään työnantajan digitaaliset palvelut, joihin on mahdollista saada tarvittaessa tukea. Tilanne on aika erilainen silloin, kun turvalliset palvelut pitää järjestää itselleen ihan itse ja mielellään edullisesti. Ainakin Digi- ja väestötietovirastolta näyttää löytyvän Digituki www-sivu, josta saa kansalaiset tietoa digituesta. En tutkinut sivustoa tarkemmin, mutta joka tapauksessa erilaisia tukipalvelujakin on olemassa.

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät monenlaista keskustelua. Palveluista on paljon hyötyä ja iloa, mutta toisaalta turvallisuuskysymykset ovat haastavia. Mielenkiintoista nähdä mitä Facebookin visio ”Metaversumi on uusi internet” tuo tullessaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

BioEM2021 -konferenssi järjestettiin hybridinä

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen tapaamiseen BioEM2021 -konferenssiin 26- 30.9. 2021 (Ghent, Belgia). Itse olin etänä, sillä tilaisuus toteutettiin hybridinä. Tilaisuuden ohjelma (pdf) ja lyhyet abstraktit löytyvät konferenssi www-sivulta. Sen voivat kaikki ladata.

Oikeastaan oli mielenkiintoista osallistua hybriditilaisuuteen. Ennakkoon ajattelin, että sitä voi kokea itsensä ulkopuoliseksi, kun kuuntelee esityksiä etänä. Niin ei oikeastaan käynyt, sillä aika moni esitys pidettiin myös etänä. Niiden kuuntelu tuntui ihan luontevalta tietokoneen välityksellä. Onlineosallistujan oli mahdollista myös kuunnella tallennettuja esityksiä. Aina ei pystynyt kuuntelemaan silloin, kun esitys pidettiin. Tämä oli mukava lisäpalveluni etänä osallistuville.

Konferenssissa käsiteltiin myös EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Asiaa on käsitelty jo aikaisemmissa tilaisuuksissa. Olisi ollut helpompi seurata asian etenemistä läsnä, kun olisi voinut keskustella helpommin muiden kanssa, mutta varsinaisia kokouksia pystyi kyllä seuraamaan etänä.

Tästä yhdistymisprosessista löytyy hyvin tietoa EBEA:n www-sivulta. Sieltä voi lukea yksityiskohdista. Ymmärtääkseni yhdistyminen on toteutumassa ja siitä tulee varmaan lisää tietoa yhdistysten www-sivuille.

Mielenkiinnosta selvitin vähän itselleni, mistä näissä yhdistyvissä yhdistyksissä on tarkasti ottaen kyse. EBEA:n kotisivun mukaan EBEA on voittoa tavoittelematon tieteellinen yhdistys. Sen perustivat joulukuussa 1989 eri Euroopan maiden tutkijat.

Yhdistyksen tavoitteemme on (vapaasti käännettynä):

  • edistää bioelektromagnetismin kehitystä Euroopassa.
  • edistää bioelektromagnetismiin liittyvien menetelmien ja tulosten vaihtoa sekä helpottaa yhteistyötä eri tieteenaloille erikoistuneiden eurooppalaisten tutkijoiden ja muun maailman tutkijoiden välillä
  • antaa luotettavaa tietoa tämän uuden tieteenalan edistymisestä
  • kertoa mahdollisista terveysriskeistä, jotka aiheutuvat altistumisesta sähkömagneettisille lähteille työ-, koti- tai yleisissä ympäristöissä.

EBEA:n päätoimintana on ollut muiden muassa tieteellisten kongressien järjestäminen ja EBEA:n ja BEMS:n vuosikokouksen järjestäminen.

BEMS:n kotisivun mukaan Bioelectromagnetics Society edistää ajatusten vaihtoa luonnontieteiden ja sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien soveltavien tieteiden välillä biologiassa ja lääketieteessä. BEMS perustettiin vuonna 1978 itsenäisenä biologisten ja fyysisten tutkijoiden, lääkäreiden ja insinöörien järjestönä, joka on kiinnostunut sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutuksesta biologisten järjestelmien kanssa. BEMS on kansainvälinen yhdistys, johon kuuluu jäseniä noin neljästäkymmenestä eri maasta. Yhdistys on perustettu voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi USA:ssa.

BEMS ja EBEA ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ja järjestäneet BioEM konferensseja. Yhdistyksillä on ollut myös yhteisjäseniä. Mielenkiintoista nähdä miten tämä suolautumisprosessi etenee. Ehkä jo ensi vuonna BioEM2022 -konferenssissa Japanissa on vain yksi yhdistys.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Koronan tuomiin muutoksiin alkaa tottua

Osallistuin eilen taas kerran kansainväliseen kokoukseen GoToMeeting-ohjelmalla. Kyseinen ryhmä on järjestänyt korona-aikana jo useita etäkokouksia. Nyt kun kokouksia on pidetty jo muistaakseni lähes vuosi etänä, niin näistä etäkokouksista on alkanut tulla rutiinia. Kun osallistujia on ympäri maapalloa, niin kellonajaksi on vakiintunut Suomen aikaan klo 15-17. Kokous alkaa aina sillä, että puheenjohtaja toteaa hyvää huomenta, hyvää päivää ja hyvää iltaa. Edelleen esityslistalla oli kommentti siitä, missä ja milloin mahdollisesti pidetään perinteinen kokous, mutta perinteisen kokouksen mahdollisuus alkaa jäädä aika vähälle huomiolle.

Kokouksen jälkeen aloin miettiä vähän laajemminkin, miten korona-aika on omaa toimintaani muuttanut, kun on yli vuosi sen kanssa eletty. Olen aika paljon osallistunut erilaisiin etätilaisuuksiin. Sellaiset muutaman tunnin tilaisuudet ovat etänä olleet ihan mukavia. Voin seurata juuri ne esitykset mistä erityisesti olen kiinnostunut ja puuhata samalla kaikkea muutakin. Nykyään ihan mielelläni valitsen etäosallistumisen, jos kyse on muutaman tunnin tilaisuudesta. Ainakin muutamaan useamman tunnin workshopiin tai koulutukseen olen myös osallistunut. Mikäli tilaisuus kestää koko päivän, niin silloin on vähän vaikea pysyä kiinnostuneena kokoajan. Sama ilmiö on kyllä pitkissä perinteisissä konferensseissakin. Ei niissäkään aina jaksa koko ajan kuunnella luentoja. Koronan myötä etäpalvelut ovat lisääntyneet ja olen siitä mielissäni.

Ennen koronaa olin jo alkanut suunnitella, miten matkustan kansainväliseen työterveyden kongressiin (33rd International Congress on Occupational Health) Australiaan. Muistaakseni ensin siirrettiin tilaisuuden ajankohtaa ja sitten tuli tieto, että tämä ICOH2022-kongressi pidetään digitaalisena kongressina. Oikeastaan on mukava, ettei tarvitse matkustaa Australiaan. Toisaalta näin korona-aikana olen alkanut muistella, minkälaista aikaisemmilla vastaavilla matkoilla on ollut. Tunnen itseni onnekkaaksi, kun olen aikaisemmin pystynyt osallistumaan ja matkustamaan paikan päälle. On mukava muistella.

Matkustaminen on myös muuttunut. Muutaman kerran olen kotimaassa lentänyt korona-aikana. Lennot ovat ollut aika samanlaisia mitä ennenkin, mutta lentokenttä on tuntunut tyhjälle ja aika autiolle. Junissa liikkuminen on jo palannut aika ennalleen. Maskia on tullut pidettyä niin paljon, että siihen on jo hyvin tottunut.

Itse olen käynyt korona-aikana perinteisessä teatterissa ja myös osallistunut virtuaalisesti teatteriin. Pidin molemmista tilaisuuksista. Netissä katsoin Tampereen Teatterin Saiturin Joulu -esityksen. Se oli ihan hyvin toteutettu. Tauollakin oli ohjelmaa. Perinteiseen näytökseen en olisi todennäköisesti ehtinyt, mutta netissä innostuin kokeilemaan. Ehkä näin korona-aikana sitä arvostaa tällaista mahdollisuutta enemmän kuin aikaisemmin. Enää se ei ole itsestään selvää, että teatteria on tarjolla.

Korona-aika on muuttanut eri ihmisten elämää eri tavalla. Esim. työelämän muutokset ovat olleet suuria. Osalta on loppunut työ, osa on siirtynyt etätyöhön ja osa on lähityössä joutunut tottumaan erilaisiin rajoituksiin. Myös erilaisia hybridimalleja kehitellään. Mielenkiintoista on nähdä minkälaisia tulevaisuuden työtehtävät ovat ja miten paljon asiat muuttuvat. Yllättävän paljon korona on asioita muuttanut ja syksyllä sen kanssa edelleen eletään.

Mukavaa syyskuuta kaikille!