Lokakuun pilvisinä päivinä olen välillä alkanut jo kaivata aurinkoa. Blogin aihetta miettiessäni huomasin Aamulehdestä 31.10.2021 uutisen ”Äänestä nyt, mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle”. Uutista lukiessa tuli mieleeni, että valoa voi yrittää löytää myös muualta kuin taivaalta pilvisinä päivinä. Tampereella avattiin myös Valoviikot 29.10. Varsinkin iltaisin näitä valoja voi ihailla kaupungilla liikkuessa.

Useassa uutisessa on viime päivinä käsitelty nettiin liittyviä asioita. Kauppalehti uutisoi perjantaina 29.10. ”Kohuissa ryvettyneen Facebookin uusi nimi on pr-temppu, mutta taustalla on suuri visio – ”Metaversumi on uusi internet”. Uutisen mukaan yhtiö vaihtaa nimensä Metaksi ja ryhtyy rakentamaan virtuaalista todellisuutta. Ilmeisesti virtuaalilaseja ja -palveluita on kehitetty jo pitkään yhtiössä.

Aamulehti (31.10.2021) ja Helsingin sanomat (28.10.2021) julkaisivat Juho Jokisen kirjoittaman artikkelin ”Irti somesta”. Kirjoituksen mukaan yhä useampi on havahtunut tarkastelemaan kriittisesti suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Kirjoituksessa on mm. mietitty sitä, miten sosiaalinen media voi vaikuttaa yksilön hyvinvointiin.

Viime aikoina on ollut myös useita varoituksia erilaisista nettihuijauksista. Ihmisten tietoja kalastellaan ja käyttäjän pitää olla entistä tarkempi siinä, että käyttää oikeita www-osoitteita. Tietoja ja ohjeita erilaisista nettihuijauksista löytyy esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen www-sivuilta. Myös Kuluttajaliitolta löytyy vinkkejä, miten voi huijauksia tunnistaa. Uusimmat tiedot erilaisista huijausyrityksistä löytyvät myös Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Korona on lisännyt digitaalisten palvelujen käyttöä. Ajoittain näkee myös kirjoituksia siitä, miten kaikkien ei ole mahdollista käyttää näitä palveluja. He ovat pudonneet tavallaan palvelujen ulkopuolelle. Työssäkäyvillä ja opiskelijoilla on yleensä käytössään työnantajan digitaaliset palvelut, joihin on mahdollista saada tarvittaessa tukea. Tilanne on aika erilainen silloin, kun turvalliset palvelut pitää järjestää itselleen ihan itse ja mielellään edullisesti. Ainakin Digi- ja väestötietovirastolta näyttää löytyvän Digituki www-sivu, josta saa kansalaiset tietoa digituesta. En tutkinut sivustoa tarkemmin, mutta joka tapauksessa erilaisia tukipalvelujakin on olemassa.

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät monenlaista keskustelua. Palveluista on paljon hyötyä ja iloa, mutta toisaalta turvallisuuskysymykset ovat haastavia. Mielenkiintoista nähdä mitä Facebookin visio ”Metaversumi on uusi internet” tuo tullessaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Osallistuin eilen taas kerran kansainväliseen kokoukseen GoToMeeting-ohjelmalla. Kyseinen ryhmä on järjestänyt korona-aikana jo useita etäkokouksia. Nyt kun kokouksia on pidetty jo muistaakseni lähes vuosi etänä, niin näistä etäkokouksista on alkanut tulla rutiinia. Kun osallistujia on ympäri maapalloa, niin kellonajaksi on vakiintunut Suomen aikaan klo 15-17. Kokous alkaa aina sillä, että puheenjohtaja toteaa hyvää huomenta, hyvää päivää ja hyvää iltaa. Edelleen esityslistalla oli kommentti siitä, missä ja milloin mahdollisesti pidetään perinteinen kokous, mutta perinteisen kokouksen mahdollisuus alkaa jäädä aika vähälle huomiolle.

Kokouksen jälkeen aloin miettiä vähän laajemminkin, miten korona-aika on omaa toimintaani muuttanut, kun on yli vuosi sen kanssa eletty. Olen aika paljon osallistunut erilaisiin etätilaisuuksiin. Sellaiset muutaman tunnin tilaisuudet ovat etänä olleet ihan mukavia. Voin seurata juuri ne esitykset mistä erityisesti olen kiinnostunut ja puuhata samalla kaikkea muutakin. Nykyään ihan mielelläni valitsen etäosallistumisen, jos kyse on muutaman tunnin tilaisuudesta. Ainakin muutamaan useamman tunnin workshopiin tai koulutukseen olen myös osallistunut. Mikäli tilaisuus kestää koko päivän, niin silloin on vähän vaikea pysyä kiinnostuneena kokoajan. Sama ilmiö on kyllä pitkissä perinteisissä konferensseissakin. Ei niissäkään aina jaksa koko ajan kuunnella luentoja. Koronan myötä etäpalvelut ovat lisääntyneet ja olen siitä mielissäni.

Ennen koronaa olin jo alkanut suunnitella, miten matkustan kansainväliseen työterveyden kongressiin (33rd International Congress on Occupational Health) Australiaan. Muistaakseni ensin siirrettiin tilaisuuden ajankohtaa ja sitten tuli tieto, että tämä ICOH2022-kongressi pidetään digitaalisena kongressina. Oikeastaan on mukava, ettei tarvitse matkustaa Australiaan. Toisaalta näin korona-aikana olen alkanut muistella, minkälaista aikaisemmilla vastaavilla matkoilla on ollut. Tunnen itseni onnekkaaksi, kun olen aikaisemmin pystynyt osallistumaan ja matkustamaan paikan päälle. On mukava muistella.

Matkustaminen on myös muuttunut. Muutaman kerran olen kotimaassa lentänyt korona-aikana. Lennot ovat ollut aika samanlaisia mitä ennenkin, mutta lentokenttä on tuntunut tyhjälle ja aika autiolle. Junissa liikkuminen on jo palannut aika ennalleen. Maskia on tullut pidettyä niin paljon, että siihen on jo hyvin tottunut.

Itse olen käynyt korona-aikana perinteisessä teatterissa ja myös osallistunut virtuaalisesti teatteriin. Pidin molemmista tilaisuuksista. Netissä katsoin Tampereen Teatterin Saiturin Joulu -esityksen. Se oli ihan hyvin toteutettu. Tauollakin oli ohjelmaa. Perinteiseen näytökseen en olisi todennäköisesti ehtinyt, mutta netissä innostuin kokeilemaan. Ehkä näin korona-aikana sitä arvostaa tällaista mahdollisuutta enemmän kuin aikaisemmin. Enää se ei ole itsestään selvää, että teatteria on tarjolla.

Korona-aika on muuttanut eri ihmisten elämää eri tavalla. Esim. työelämän muutokset ovat olleet suuria. Osalta on loppunut työ, osa on siirtynyt etätyöhön ja osa on lähityössä joutunut tottumaan erilaisiin rajoituksiin. Myös erilaisia hybridimalleja kehitellään. Mielenkiintoista on nähdä minkälaisia tulevaisuuden työtehtävät ovat ja miten paljon asiat muuttuvat. Yllättävän paljon korona on asioita muuttanut ja syksyllä sen kanssa edelleen eletään.

Mukavaa syyskuuta kaikille!