Nro. 5 2021/2 Pientaajuiset magneettikentät asuinpaikassa ja ihosyöpä

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää magneettikentille altistumisen ja ihosyövän välistä yhteyttä. Heillä oli käytettävissään aiemmassa tutkimuksessa hyödynnetty tietokanta asuinrakennuksista, joissa oli kiinteistömuuntamo. Tutkijoiden mukaan yli kuusi kuukautta kestäneeseen altistukseen ei liittynyt yhteyttä ihosyöpään. Jos altistuminen oli alkanut alle 15-vuotiaana, heidän mukaansa melanoomariski nousi. Tämä perustui seitsemään altistuneeseen melanoomatapaukseen.

Valon aikaansaamilla radikaalireaktioilla on keskeinen rooli ultraviolettisäteilyn aiheuttamassa ihosyövässä, ja tutkimusryhmän mukaan muutoksia radikaalireaktioissa on ehdotettu myös mekanismiksi pientaajuisten magneettikenttien oletetuissa syöpää aiheuttavissa vaikutuksissa. Tässä tutkimuksessa he selvittivät melanooman ja okasolusyövän yhteyttä magneettikentille altistumiseen asuinpaikassa. Tutkimusryhmä oli jo aiemmassa tutkimuksessaan hyödyntänyt tietokantaa asuinrakennuksista, joissa oli kiinteistömuuntamo, kun he tutkivat aikuisiän akuutin lymfaattisen leukemia riskiä lapsuusiän altistuksen perusteella. Tässä tutkimuksessa he käyttivät samaa tietokantaa.

Kaikki tutkimuskohteet olivat asuneet vuosina 1971–2016 rakennuksissa, joiden sisällä oli kiinteistömuuntamo, ja magneettikenttäaltistus määritettiin asunnon sijainnin perusteella. Koko 225 492 henkilön tutkimusjoukosta altistuneiksi katsottiin 8 617 kiinteistömuuntamon viereisissä asunnoissa asunutta henkilöä. Samojen rakennusten ylemmissä kerroksissa asuneita käytettiin vertailuryhmänä. Magneettikenttäaltistuksen ja ihosyöpien välisiä yhteyksiä analysoitiin Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallilla.

Tässä tutkimuksessa yli kuusi kuukautta kestäneessä magneettikenttäaltistuksessa saatiin melanooman riskisuhteeksi 1,05 ja okasolusyövän 0,94, eli kokonaistulokset eivät osoittaneet kohonnutta sairastumisriskiä. Kun analyyseissä huomioitiin henkilön ikä hänen muuttaessaan asumaan kyseisiin rakennuksiin, melanooman riskisuhde nousi arvoon 2,55 niillä henkilöillä, jotka olivat asuneet muuntamon viereisissä asunnoissa alle 15-vuotiaina. Löydökset perustuivat seitsemään altistuneeseen melanoomatapaukseen.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset antoivat viitteitä yhteydestä lapsena pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja aikuisena melanoomaan sairastumisen välillä. Heidän mukaansa tämä on linjassa aiempien löydösten kanssa, joissa pientaajuisten magneettikenttien syöpää aiheuttavat vaikutukset on liitetty mahdollisesti juuri lapsuusiässä tapahtuneeseen altistumiseen.

Lähde:
Khan M W, Juutilainen J, Naarala J, Roivainen P. Residential extremely low frequency magnetic fields and skin cancer. Occup Environ Med 2021; 0, 1–6, 107776.

Nro. 4 2021/2 3D-paikkatietojärjestelmän soveltaminen voimajohtojen tuottamien magneettikenttien pintamallinnukseen ja niiden tarkistusmittaukset kompleksisella kaupunkialueella

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät magneettikentille altistumista käyttäen 3D-tekniikoita yhdessä paikkatietojärjestelmien kanssa. Mallinsa tarkastamiseksi he tekivät myös mittauksia. Mittausten perusteella tutkijat pitivät malliaan hyvänä, kunhan digitaalisessa maastomallinnuksessa käytettiin 5 x 5 metrin tarkkuutta. On mielenkiintoista nähdä, voidaanko mallia soveltaa myös muissa tutkimuksissa.

Tutkimusryhmän mukaan altistuminen voimajohtojen tuottamille magneettikentille asuinpaikassa on ollut vuosikymmeniä yhteiskunnallinen huolenaihe, sillä tiedeyhteisö ei ole pystynyt määrittelemään pidempiaikaisen altistuksen mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja. Tiedeyhteisölle on heidän mukaansa yhä haaste mallintaa altistusta niin luotettavasti, että vähäisetkin vaikutukset suurissa väestöryhmissä voitaisiin havaita.

Määriteltiinpä magneettikentän voimakkuus miten tahansa, lähteen etäisyys vastaanottajasta on tutkimusryhmän mukaan määräävä muuttuja erityisesti, jos paikka on lähellä sähkölaitteistoa ja maasto on huomattavan epätasaista. Heidän mukaansa suurten väestöryhmien altistustutkimuksissa on kuitenkin jouduttu tutkimusten monitahoisuuden vuoksi yksinkertaistamaan todellisuutta, eikä maaston pinnanmuotoja tai ilmajohdon köysikäyrää ole aina huomioitu. Tässä tutkimuksessa he lähestyivät tätä ongelmaa soveltaen 3D-tekniikoita yhdessä paikkatietojärjestelmien kanssa.

Tutkimusryhmä esitteli mallin magneettikenttien voimakkuuksien laskemiseksi pinnoilla perustuen erittäin tarkkoihin tietoihin maaston korkeudenvaihteluista. He laskivat magneettikentän soveltamalla Biot’n ja Savartin lain sarjakehitelmää äärettömän pitkään suoraan johtimeen huomioiden johtimen geometrisen keskipisteen suhteellisen korkeuden ja köysikäyrän mukaisen mittauspisteen ArcGIS-ohjelmiston avulla. Mallin tarkastamiseksi he mittasivat magneettikenttiä 69 tarkistuspisteessä vapaalla kaupunkialueella ja 28 pisteessä rakennetulla asuinalueella, jossa pinnanmuodot olivat kompleksisempia.

Tutkimusryhmä piti mallinnuksesta saatuja altistusarvioita hyvinä, vaikka eroja mitattuihin arvoihin esiintyi varsinkin asuinalueilla. Vertailutulokset osoittivat, että 86 % tarkistuspisteistä oli luokiteltu tavanomaisten altistuksen prosenttipisteiden mukaisesti oikein. Heidän mukaansa digitaalisessa maastomallinnuksessa täytyi kuitenkin ehdottomasti käyttää 5 x 5 metrin tarkkuutta, jotta saatiin riittävän tarkat korkeustiedot. Malli toimi hyvin. Tällä menetelmällä tuotetuista tarkoista magneettikenttäkartoista voi heidän mukaansa olla hyötyä uusissa ympäristö- ja terveystutkimuksissa.

Lähde:
Miravet-Garret L, de Cózar-Macías Ó D, Blázquez-Parra E B, Marín-Granados M D, García-González J B. 3D GIS for surface modelling of magnetic fields generated by overhead power lines and their validation in a complex urban area. Science of the Total Environment 2021, 796, 148818.

Nro. 3 2021/2 Analyysi 154 kV:n kaapelien sähkö- ja magneettikenttien magneettivuon jakaantumisesta ja turvallisesta työskentelyalueesta maanalaisessa kaapelikanavissa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat analysoivat 154 kV:n kaapelien aiheuttamia sähkö- ja magneettikenttiä ja niiden jakautumista kaapelikanavassa. He vertasivat mittaustuloksia standardeihin ja merkitsivät lattiaan viivoilla turvallisen työskentelyalueen. Tutkijoiden mukaan sähkö- ja magneettikentille altistumisen voimakkuuksien merkitseminen viivoilla lattiaan voi lievittää kenttiin liittyviä huolia.

Tässä tutkimuksessa mitattiin maanalaisen kaapelikanavan sisällä pientaajuisten 60 Hz:n sähkö- ja magneettikenttien magneettivuon jakaantumista kaapelien lähellä eri etäisyyksillä. Tutkimusryhmä vertasi mittaustuloksia sähkö- ja magneettikenttäaltistusta koskevien korealaisten ja kansainvälisten standardien vaatimuksiin, jotta pystyi määrittelemään riittävät turvaetäisyydet työntekijöitä varten. Heidän pyrkimyksenään oli merkitä näkyviin kaapelikanavan sisällä olevaan työskentelytilaan alueet, joissa altistus ylittäisi sallitut rajat.

Mitattava maanalainen kaapelikanava oli 2,2 m leveä ja 2,35 m korkea. Tutkimusryhmän mukaan se palvelee läheistä asuinaluetta yhdistettynä huoltotunnelina, johon on koottu alueelle vieviä kaasuputkia, sähkö- ja viestintäkaapeleita sekä vesi- ja viemäriputkia pois näkyviltä ja helpottamaan liikenteen kulkua. 154 kV:n kaapeli oli CAZV-kaapeli (cross-linked aged polyethylene extruded dielectric sine-wave aluminum sheath vinyl-based power cable). Sähkö- ja magneettikenttiä mitattiin kaapelista 5 cm:n välein vaakasuunnassa yhden neliömetrin alueen verran. Eri maiden standardien vaatimusten perusteella he laskivat sitten regressionanalyysin avulla liiallisen säteilyn alueet, joilla voisi olla terveysvaikutuksia. Tähän lisättiin korealaisten keskimääräinen käsivarren ja käden pituus, jolloin turvaetäisyydeksi saatiin 88,9 cm.

Tutkimusryhmän mukaan sähkö- ja magneettikentille altistumisen voimakkuuksien merkitseminen näkyvillä viivoilla lattiaan voisi lievittää huolta, jota sähkö- ja magneettikentät aiheuttavat päivittäin kaapelikanavassa työskenteleville työntekijöille. Se voisi heidän mukaansa myös ehkäistä mahdollisesta huolimattomuudesta aiheutuvia onnettomuuksia. Heidän mukaansa tässä tutkimuksessa eri etäisyyksiltä mitattuja altistustasoja voitaisiin turvallisuuden takaamiseksi hyödyntää viitearvoina, kun suunnitellaan uusia maanalaisia kaapelikanavia.

Lähde:
Seong M, Kim D H, Kim S C. Analysis of electric and magnetic fields distribution and safe work zone of 154 kV power line in underground power cable tunnel. Safety Science 2021, 133, 105020.

Nro. 2 2021/2 Yhteisanalyysi magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa käsittelevistä tuoreista tutkimuksista

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat analysoivat, löytyykö magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä, kun käytetään uusimpia tutkimuksia ja tehdään vain niistä yhteisanalyysi. Tässä analyysissä ei havaittu kohonnutta leukemiariskiä voimakkaimmin magneettikentille altistuneilla lapsilla. Tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa eivät ole linjassa aiempien yhteisanalyysien kanssa.

Mitattujen tai laskettujen pientaajuisten magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä on tutkimusryhmän mukaan kartoitettu yli 40 epidemiologisessa tutkimuksessa. joista on koottu useita yhteisanalyysejä. Viimeisimmästä sellaisesta on heidän mukaansa kulunut kuitenkin jo yli kymmenen vuotta, joten he halusivat analysoida, löytyisikö tuoreemmista tutkimuksista vastaavanlaista yhteyttä tai olisiko yhteys heikentynyt niissä.

Tutkimusryhmän esittelemässä yhteisanalyysissä oli yksilötason tietoja (24 994 tapaukselta ja 30 769 verrokilta) neljästä tuoreesta tutkimuksesta. Toisin kuin aiemmissa yhteisanalyysissä tässä ei havaittu kohonnutta leukemiariskiä voimakkaimmin altistuneilla lapsilla: yli 0,4 μT:n altistusluokassa sairastumistodennäköisyys oli 1,01 verrattuna alle 0,1 μT:n luokkaan. Analyysissä laskettiin sairastumistodennäköisyyksiä myös erilaisille alaryhmille: pelkästään akuutille lymfaattiselle leukemialle tai pelkästään huomioitaessa altistumispaikkana lapsen syntymäkoti tai pelkästään laskennallisista magneettikentistä. Magneettikenttäaltistuksen ja lapsuusiän leukemian väliltä ei löydetty yhteyttä missään alaryhmäanalyyseissä. Tutkimusryhmä oli määrittänyt yhteisanalyysiin sisällytettäville tutkimuksille riittävän geokoodauksen tarkkuuden, mutta vaikka he ottivat mukaan kaikki saatavat sijaintitiedot geokoodauksen tarkkuudesta välittämättä, sillä ei ollut vaikutusta tuloksiin.

Tutkimusryhmän mukaan aiemmat yhteisanalyysit olivat osoittaneet pienemmän riskisuhteen uudemmissa tutkimuksissa. He tekivät saman havainnon verratessaan kahta aiempaa ja omaa yhteisanalyysiään. Heidän kolmesta yhteisanalyysistä laatimansa meta-analyysi antoi kokonaisriskisuhteeksi 1,45 yli 0,4 μT:n altistusluokassa.

Tämän yhteisanalyysin tulokset eivät ole tutkimusryhmän mukaan linjassa aiempien yhteisanalyysien kanssa. Tulosten mukaan magneettikenttäaltistuksen vaikutus lapsuusiän leukemiaan on vähentynyt, tai niiden välillä ei ole lainkaan yhteyttä. Tutkimusryhmän mukaan tämä johtuu metodologisista ongelmista tai sitten kyseessä on pelkkä sattuma tai todellinen löydös katoavasta vaikutuksesta.

Lähde:
Amoon A T, Swanson J, Magnani C, Johansen C, Kheifets L. Pooled analysis of recent studies of magnetic fields and childhood leukemia. Environmental Research 2022, 204, 111993.

Nro. 1 2021/2 Pääkirjoitus

|

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen BioEM2021-konferenssiin 26.–30.9.2021 (Gentissä, Belgiassa). Tilaisuus järjestettiin hybridinä. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Uuden yhdistyksen valmistelusta löytyy tietoa BEMS:n ja EBEA:n verkkosivuilta. Ensi vuonna BioEM2022 järjestetään Japanissa (Nagoyassa) 19.–24.6.2022.

Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Opinion I: pyydetään antamaan neuvoja neuvoston suosituksen 1999/519/EY (teknisen) tarkistamisen tarpeesta ja direktiivin 2013/35/EU liitteistä viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella, erityisesti huomioiden vuonna 2020 päivitetyt ICNIRP-ohjeet radiotaajuisten kenttien osalta taajuuksilla 100 kHz – 300 GHz. Opinion II: pyydetään SCHEER:a päivittämään vuonna 2015 SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) komitean antaman lausunnon uusimman tieteellisen näytön pohjalta koskien taajuuksia 1 Hz – 100 kHz. Alustaville kannoille määräajat ovat seuraavat: Opinion I heinäkuu 2022 ja Opinion II heinäkuu 2023.

SCHEERon havainnut radiotaajuisten kenttien osalta ulkopuolisten asiantuntijoiden tarpeen osallistua ryhmäänsä, ja sen vuoksi SCHEER-työryhmä kutsui radiotaajuisten kenttien asiantuntijoita [aiheina solubiologia ja biofysiikka, ihmisten tai eläinten (selkärankaisten) biologia/toksikologia] 14. marraskuuta asti avoimella haulla.

Myös Maailman terveysjärjestö (WHO) haki asiantuntijoita radiotaajuuskenttiä ja terveysriskejä käsittelevään työryhmään, joka osallistuu WHO:n radiotaajuuskenttiä käsittelevän monografian kehittämiseen. Tämä haku oli avoinna 15. joulukuuta asti.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on Covid19-epidemiasta huolimatta edelleen julkaistu varsin paljon. Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on artikkeli, jossa käsitellään magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa. Artikkelissa on mukana tuoreimmat tutkimukset, joista on tehty yhteisanalyysi. Mukana on myös mielenkiintoinen suomalaisten tekemä tutkimus pientaajuisten magneettikenttien ja ihosyövän välisestä yhteydestä.

Tämän tilannekatsauksen lopussa on kaksi artikkelia, jotka liittyvät EU-direktiiviin 2013/35/EU. Ensimmäisessä pohditaan sähkömagneettisten kenttien edellyttämää terveysvalvontaa ja viimeisessä artikkelissa käsitellään direktiiviin liittyviä ongelmia.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.