Nro. 1 2022/1 Pääkirjoitus

|

Osallistuin etänä BioEM:n 19.–24.6.2022 Japanin Nagoyassa järjestämään BioEM2022-konferenssiin. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautuessa yhteen muodostuneen uuden BioEM-yhdistyksen toimintaa. Osallistuin BioEM-yhdistyksen yleiskokoukseen. Paljon asioita on saatu valmisteltua, esimerkiksi BioEM:n www-sivut on jo julkaistu ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen.

Japanissa järjestettiin myös 19.6.2022 ICNIRP Mini-Symposium, jota seurasin etänä. Tilaisuus keskittyi pääasiassa muihin taajuusalueisiin kuin sähköjärjestelmän kentät. Tilaisuudessa esitetyt diat ovat vapaasti ladattavissa ICNIRP:n www-sivuilta.

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). SCHEER:n www-sivulta huomasin, että SCHEER:n työryhmä “Working Group on electromagnetic fields (EMF)” on kokoontunut kerran kuukaudessa tänä vuonna. Tarkempaa tietoa valmistellusta sisällöstä en kuitenkaan löytänyt.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on kaksi artikkelia, joissa käsitellään magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa.
Ensimmäisessä artikkelissa on mietitty, voiko taimitarhojen tuholaismyrkyillä olla vaikutusta tutkimustuloksiin. En muista aikaisemmin nähneeni tällaista lähestymistapaa.

Työntekijöiden asioita käsitellään tälläkin kertaa katsauksen loppupuolella. Mukana on muiden muassa artikkeli, jossa on tutkittu työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdollista vaikutusta heidän kortisolitasojensa vaihteluun. Tilannekatsauksen viimeinen artikkeli liittyy EU-direktiiviin 2013/35/EU ja siihen, minkälaisia kokemuksia siitä on Unkarissa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

01/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisten ja terveysvaikutusten tutkijat uuteen BioEM-yhdistykseen

01/2022 Sähkömagneettisten kenttien biologisten ja terveysvaikutusten tutkijat uuteen BioEM-yhdistykseen

|

Osallistuin etänä BioEM:n 19.–24.6.2022 Japanin Nagoyassa järjestämään BioEM2022-konferenssiin. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautuessa yhteen muodostuneen uuden BioEM-yhdistyksen toimintaa. Osallistuin BioEM-yhdistyksen yleiskokoukseen. Paljon asioita on saatu valmisteltua, esimerkiksi BioEM:n www-sivut on jo julkaistu ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2022.

Erilaiset nettipalvelut voivat vähentää perinteistä TV:n online-katselua

|

Olen viime päivinä miettinyt uuden TV:n hankkimista. Aikaisemmin olen aina lähtenyt pikaisesti uutta ostamaan, kun vanhan kanssa on ollut ongelmia, mutta tällä kertaa aloin vähän miettiä asiaa. Oikeastaan voin katsoa kännykällä ja tietokoneella ohjelmia, eli ehkä en tarvitsekaan TV:tä.

FiCom ry:n www-sivulta löysin tiedon, että suomalaiset käyttivät vuonna 2021 television katseluun päivittäin aikaa keskimäärin 2 tuntia 43 minuuttia. Sivulla on myös kerrottu aikoja muun TV-ruudun käytön osalta. Esimerkiksi nykyään katsellaan myös nettitelevisio- ja tilausvideopalveluita.

Perinteinen TV:n online-katselu on ehkä alkanut vähitellen vähentyä. Itse mietin, että TV:n katselu voi muuttuu valikoivammaksi, jos siirryn käyttämään TV:tä vain kännykästä tai tietokoneelta. Silloin valikoin ohjelmat tarkemmin. Joitakin ohjelmia on kyllä mukava katsoa isolta ruudulta, mutta monesti pieni ruutu on ihan riittävä.

Koronaepidemian aikana monet alkoivat käyttää digitaalisia palveluja aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi Tilastokeskuksen artikkelissa ” Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet melkoisen digiloikan” 15.1.2021 kerrotaan, että monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita ja seuraamaan nettitelevisiota.

Tätä TV:n käytön muutosta miettiessä huomasin MTV:n uutisen (31.5.2022) ”Nokian johtaja ennustaa älypuhelimien vaihtuvan aivan erilaisiin laitteisiin”. Artikkelissa kerrotaan, että Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark uskoo lähitulevaisuudessa saapuvien 6G-verkkojen muuttavan tapoja, joilla viestintäteknologiaa käytetään. Hän oli osallistunut paneelikeskusteluun Maailman talousfoorumissa.

Monenlaista uutta teknologiaa kehitellään. Olen itse useamman kerran seurannut aina vuoden alussa sitä, minkälaista uutta tekniikkaa CES -teknologiamessuilla on esillä. Kyseinen tilaisuus järjestetään perinteisesti Las Vegasissa. Mielenkiintoista nähdä mikä on se teknologia, jota laajasti aletaan käyttää. Mistä käyttäjät innostuvat?

Ehkä itse kuitenkin jatkan perinteistä TV:n online-katselua ja hankin tarpeen mukaan uuden perinteisen TV:n. Siihen on kuitenkin aika tottunut. Kunhan vähän aikaa kokeilin olla ilman.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Uuden puhelimen asentaminen herätti ajatuksia

|

Aloin vaihtaa matkapuhelinta, kun pankin ohjeiden mukaan vanhan puhelimeni ohjelmisto oli liian vanha heidän sovellukselleen. Tällä kertaa vanha puhelin on vielä ehjä, niin pystyn siirtämään sisällön suoraan vanhasta uuteen. Kaikki ei ole vielä valmista, joten en vielä tiedä miten hyvin siirto onnistunut, mutta ainakin olen optimistinen. Joskus on käynyt niinkin, että vanha puhelin on ollut jo rikki ennen uuden ostamista ja siirtäminen ei ole kunnolla onnistunut.

Puhelimen kanssa touhutessa aloin miettiä miten tämä ns. digiloikka on viime vuosina edennyt. Paljon kaikkea on kehitetty ja ihan mukavia palvelujakin on saatu, mutta välillä on kyllä ollut haasteitakin. Joskus on ihan ”hassuja” virheitäkin. Esimerkiksi viime vuonna tuli vastaa iso ja laajasti käytetty järjestelmä, jossa ensin piti vastata tarkoituksella kysymykseen väärin, jotta seuraavaan sai vastattua kyllä. Asia oli onneksi ohjeissa tarkkaan kerrottu. Jos hahmotan ohjelman oikein, niin kysymykset olisi kannattanut laittaa toiseen järjestykseen, mutta ehkä kukaan ei ollut sitä huomannut. Kokonaisuuteen olin kyllä tyytyväinen, koska sain aika helposti kaiken tehtyä.

Uutta puhelinta päivittäessä mietin myös sitä, miten pankkien järjestelmät ovat muuttunut. Muistan kuunnelleeni vuosia sitten esitystä siitä, miten kommunikaattorilla voi käyttää pankkipalveluja. Se oli ehkä ensimmäinen mobiililaitteeseen tehty pankkijärjestelmä, joka itselleni tuli vastaan. Tietenkin asiakkailla oli jo silloin tietokoneella käytettäviä palveluja.

Viimeisen vuoden aikana, kun on tullut vastaan uutisia siitä, miten tileille on voinut päästä ulkopuoliset, olen alkanut miettiä, että olikohan sittenkään viisasta tehdä näin pitkälle vapaita järjestelmiä. Tietenkin nykyään on mahdollista käydä, vaikka joka aamu tarkastamassa nettipankista, ettei tilillä ole mitään outoja tapahtumia, mutta oma vaivansa siinäkin on. Joka tapauksessa aika pitkä matka on kuljettu siitä, kun oli vielä pankkikirjat käytössä.

Toinen nykyaikaan liittyvä ilmiö on erilaisten ohjelmistojen päivittäminen. Niin tuo uusi puhelinkin tekee. Ensin siirtyivät tiedostot ja seuraavaksi alkoi päivittäminen. Omalla tavallaan se on tietenkin hyvä, että ohjelmia päivitetään ja haavoittuvuuksia korjataan, mutta on siinä oma vaivansakin. En tiedä olisiko ollut mahdollista luoda sellainen tekniikka, jota ei tarvitse näin usein päivittää, mutta tällaiseen me olemme päätyneet. Työelämässä se onnistuu varsin hyvin, kun ATK-tukihenkilöt asioita hoitavat, mutta sellaisten palvelujen ulkopuolella päivitteleminen voi olla haastavampaa. Ehkä olemme ihan itse luoneet elämästä aikaisempaa vaikeampaa näiden kaikenlaisten nettipalveluiden tai oikeastaan netissä tehtävien itsepalveluja ja päivitystenkin kanssa.

Tiettyyn rajaan asti monet palvelut ovat ihan mukavia, mutta välillä yritän ihan tietoisesti rajoittaa sitä mitä palveluja otan käyttöön. Voi olla, että jossakin kohtaa tulee muutos niin, että ne vaan alkavat vähentyä. Asiakkaat eivät ehkä halua ottaa kaikkia palveluja käyttöön ja tietoturvasta voi tulla myös niin paljon lisää haasteita, ettei haluta kaikkia järjestelmiä toteuttaa. Näköjään seuraavaksi minun pitää alkaa kirjautua uudella puhelimella käyttämiini sovelluksiin, joten eiköhän tuo puhelin tule vähitellen kuntoon ja pääsen aloittamaan toukokuun uuden puhelimen kanssa.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Ajatuksia kauppareissulta

|

Lähdin käymään lähikaupassa, mutta se olikin lopettanut toimintansa. Olin kyllä kuullut lopettamisesta aikaisemmin. En vaan tiennyt, milloin kauppa tarkasti ottaen suljetaan. Päätin kävellä seuraavaan lähikauppaan. Sieltä takaisin kotiin kävellessäni huomasin, että aika monessa liiketilassa ei enää ollutkaan toimintaan. Aloin miettiä, että ehkä korona-aika on vaikuttanut asiakasmääriin ja nyt se alkaa vähitellen näkyä siinä, että liiketilat ovat tyhjinä.

Uutisissa on viime päivinä puhuttu myös inflaation noususta ja hintojen noususta, mutta en ole sitä vielä kovin paljon ehtinyt miettiä. Tuon kaupassa käynnin jälkeen päätin selvittää asiaa vähän enemmän. Ehkä hintojen nousuun on hyvä jotenkin varautua.

Tilastokeskuksen sivuilta (uutinen 14.3.2022) löysin tiedon, että inflaatio oli helmikuussa 4,5 prosenttia. Yle:n (1.4.2022) uutisessa ”Arvio: Euroalueen inflaatio kiihtyi maaliskuussa ennätykselliseen 7,5 prosenttiin – Ekonomisti: Huippua ei ole vielä valitettavasti nähty” kerrottiin, että Suomen inflaatio oli maaliskuussa 5,6 prosenttia. Euroopassa inflaatio oli Suomea korkeampi. Ilmeisesti eniten hintoja nosti euroalueella energian kallistuminen.

Hintojen kallistumisesta on ollut maaliskuussa useita uutisia, esimerkiksi on käsitelty polttoaineiden ja ruuan hintoja. Autoalan tiedotuskeskuksen www-sivuilta löytyy kuvaajina bensiinin ja dieselin hintakehitys. Sieltä voi nähdä miten hinta on kehittynyt.

Polttoaineiden hinnannousu, heijastuu myös kuljetuskustannuksiin. Muiden muassa Yle uutisoi (31.3.), että ”Polttoainekustannusten nousu korottaa jätteenkuljetusten hintoja – Veikko Lehti nostaa kuljetusmaksuja 11 prosenttia”. Muistaakseni myös muita vastaavia uutisia on ollut maaliskuussa. Myös ruuan hinnan noususta on uutisoitu. Esim. 29.3. Yle uutisoi ”PTT: Ruoan hinta voi nousta Suomessa nopeammin kuin koskaan EU-aikana”. Uutisen mukaan ruoan hinnannousun odotetaan kiihtyvän jo kevään aikana yleistä inflaatiota kovemmaksi. Mikäli haluaa tarkemmin tutkia hintoja ja kustannuksia tilastokeskukselta löytyy www-sivu ”Hinnat ja kustannukset”. Sivulta löytyy tietoja erilaisista kustannuksista ja niiden kehityksestä.

Näitä kaikkia kustannusten nousuja lukeissa aloin miettiä miten omia kustannuksiaan voi seurata ja päädyin tutkimaan Takuusäätiön www-sivuja. Takuusäätiö kertoo www-sivullaan, että se on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tukee ihmisten itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Sivuilta löytyy erilaisia työkaluja hallita rahojaan. Esimerkiksi sivuilta löytyy koneella täytettävä budjettipohja (pdf) tai tiedosto siitä, miten hallitsee rahojaan eläkkeellä (pdf). Mielenkiintoisia ovat myös mm. tiedostot kohtuukulutus yksin asuva yli 65 (pdf) tai alle 45 vuotta (pdf). Arjen pienmenoihin (pdf) on myös oma lomake, jolla voi arvioida sitä mitä pienet toistuvat maksut ovat vuositasolla.

Paljon muutakin mielenkiintoista tietoa Takuusäätiön sivuilta löytyy, suosittelen tutustumaan, mikäli aihe kiinnostaa. Mielenkiintoista nähdä miten hinnat jatkossa kehittyvät. Ehkä seuraavalla kauppareissulla katson itsekin vähän tarkemmin hintoja.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!