Sähkön hinta ja energian säästäminen heinäkuun otsikoissa

|

Selailin viikonloppuna Tamperelaista painettuna lehtenä ja huomasin 27.7. lehdessä Minna Harmaalan mielenkiintoisen kirjoituksen ”Näin paljon nyt maksaa yksi saunan lämmitys”. Googlettaessa tähän sopivaa linkkiä löysin saman kirjoittajan jutun Helsingin Uutisista ”Näin paljon nyt maksaa yksi saunan lämmitys tai pesukoneen pyöritys – Laskimme 7 kodinkoneen sähkökustannuksen”. Myös Tamperelaisen www-sivulla juttu oli julkaistu jo 22.7.. Oli mielenkiintoista lukea erilaisten kodin laitteiden sähkökäyttökustannuksia. Tuon saunomisen osalta oli päädytty sellaiseen, että puolentoista tunnin saunasessio kalleimmalla sähkön hinnalla olisi peräti 3,3 euroa.

Samana viikonloppuna kuuntelin 31.7. aamulla YLE:n radiouutisia ja jäin miettimään uutista ”Osa ruokakaupoista saattaa joutua sulkemaan ovensa hetkittäin ensi talvena – kaupat varautuvat jo nyt tulevaan sähköpulaan”. Uutisesta ymmärsin niin, että kassajärjestelmät eivät toimi katkojen aikana. Kylmälaitteet ilmeisesti selviävät katkoista paremmin.

Uutista kuunnellessa tuli mieleeni, että miten kotitalouksien pakastimet pärjäävät, jos alkaa tulla kahden tunnin kiertäviä sähkökatkoja. Tästähän on uutisoitu heinäkuussa YLE:ssä ja MTV:ssä. Marttojen sivulta löysin www-sivun ”Jos sähkökatkos yllättää”. Sivun mukaan ”Alle puoli vuorokautta kestävä sähkökatkos ei juuri vaikuta pakasteiden laatuun, jos pakastin on täynnä.” Sitä en tiedä, mitä se vaikuttaa, jos on useita katkoja. Tuollaista ei ole taidettu ottaa huomioon pakastimia suunnitellessa.

Pakastimia miettiessäni tuli mieleen, että tähän aikaan vuodesta on tapana esim. pakastaa marjoja talvea varten. Pakastaminen on ollut kätevä tapa marjojen säilömiseen, mutta näitä sähkökatkoja ajatellen, ehkä kannattaisi miettiä myös sellaisia säilöntätapoja, mihin ei tarvita pakastinta. En ole itse mikään säilönnän asiantuntija, mutta Martojen sivulta näyttää löytyvät tietoa myös säilömisestä.

Myös Helsingin Sanomissa kerrottiin heinäkuun lopussa energian säästämisesti. 30.7. lehdessä oli artikkeli ”Saksassa sammutellaan nyt valoja, mutta Suomessa oli vielä kovemmat keinot käytössä öljy­kriisin aikaan 1970-luvulla – näin silloin säästettiin”. 31.7 lehdessä oli artikkeli ”Espanjan pääministeri kehottaa ihmisiä lopettamaan solmioiden käytön energian säästämiseksi”. Hänen mukaansa solmioista luopuminen tarkoittaa, että ihmiset pysyvät viileinä ja silloin he käyttävät ilmastointilaitteita vähemmän.

Helsingin Sanomien artikkelin lopussa kerrotaan myös siitä, että Suomessa on tekeillä kampanja, jossa ihmisiä kehotetaan esim. laskemaan huonelämpötilaa ja ottamaan lyhyempiä suihkuja. Mikäli haluaa jo ennen tuota kampanja tutustua energian säästämiseen niin Motivan sivuilta löytyy www-sivu ”Varaudu nyt energian hinnan ja saatavuuden vaihteluihin”. Sieltä voi etsiä vinkkejä aiheesta.

Mielenkiintoista miten paljon heinäkuussa on sähköstä ja energiasta uutisoitu. Jää nähtäväksi minkälainen kampanjan aiheesta meille syksyllä tulee. Helsingin sanomat siitä jo vähän kertoi 29.7. lehdessä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Helle voi aiheuttaa haasteita

|

Juhannuksen aikoihin junamatkoissa oli pitkiä viivästyksiä. Osa matkustajista joutui odottamaan matkan etenemistä useita tunteja. Itsekin matkustin lyhyen matkan niin, että juna lähti myöhässä ja oli perillä myöhässä lähes tunnin. Samanaikaisesti oli hellettä, joka lisäsi matkan kuormittavuutta. Kovalla helteellä ilmastointi ei toiminut kovin hyvin, niin matkustaminen ei ollut yhtä miellyttävää kuin yleensä. Helteen vaikutuksen huomasi ihan konkreettisesti matkustaessa. Selvästi olin väsyneempi matkan jälkeen, kun olin ollut niin paljon helteessä.

Selailin vähän lehtiä siitä näkökulmasta, että mistä nyt keskikesällä kirjoitetaan. Helteeseen liittyen tuli Iltasanomista (29.6.) vastaan kirjoitus ”Tunnista liiallisen lämmön ensioireet kehossa – ja varo kuumalla säällä etenkin tätä petollista kaksikkoa”. Kirjoituksen mukaan huono ja uupunut olo voi kesäkuumalla yllättää nopeastikin. Saman päivän Iltasanomissa on myös toinen artikkeli helteeseen liittyen: ”Helle kaataa nyt kuntoilijoita – asiantuntija kehottaa jättämään yhden joka kodin peruselintarvikkeen pois”. Artikkelissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Timo Lanki vastasi kysymyksiin. Artikkeliin on kerätty viiden kohdan muistilista kesäkuntoilijalle. Esimerkiksi suositellaan suunnittelemaan harjoittelu oikein, harjoittelemaan kaverin kanssa, huolehtimaan nestetasapainosta, pukeutumaan oikein ja olemaan tarkka.

Etsin myös Työterveyslaitoksen (TTL) www-sivuilta tarkemmin tietoa, miten helteellä voi tehdä työtä. TTL:n sivulla ”Lämpöolosuhteet työpaikalla” on kerrottu, että kuumatyön katsotaan alkavan, kun ilman lämpötila ylittää 28 astetta. TTL:n mukaan kuumuus voi altistaa lämpösairauksille, jotka voivat ilmetä auringonpistoksina, lämpöpyörtymisenä, lämpökramppeina, lämpöuupumisena ja lämpöhalvauksena. TTL:n sivulta voi tarkemmin tutkia näitä lämpösairauksia. Sivulla on myös hyvin kerrottu, miten kuuman haittoja voi hallita. Aika usein kuulee siitä, miten työtä tulee tauottaa helteellä, mutta sitä en tullut ajatelleeksi, että voi esim. opetella tunnistamaan kuumakuormittumisen oireet elimistössäsi. Lisäksi ei ole hyvä työskennellä yksi kuumissa olosuhteissa.

Helteellä on mukava syödä jäätelöä, niin Iltasanomissa (29.6.) oli myös artikkeli ”Näin lokki ei nappaa jäätelöäsi – vinkkejä, joilla suojaat kesäherkkusi torilla”. Artikkelissa kerrotaan, miten toreilla lokit ovat erityisen röyhkeitä nappaamaan vartioimattoman suupalan. En vielä kunnolla sisäistänyt näitä vinkkejä, mutta suosittelen kiinnostuneita tutustumaan. Lokit ovat varsin älykkäitä.

Iltasanomasta (29.6) löytyi vielä sellainenkin tieto, että ”HS: Sopiva lämpötila suomalaiselle on +14 astetta”. Helsingin Sanomien mukaan kuolleisuus alkaa nousta heti, kun lämpötila ylittää 14 asteen rajan.

Helteeseen näyttää liittyvän aika paljon haasteita, silti on ihan mukava, että välillä on näitä kauniita ja lämpimiä kesäpäiviä.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Nro. 7 2022/1 Riskianalyysin tuloksia työperäisestä sähkömagneettisille kentille altistumisesta

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat esittelevät Unkarissa tehtyjä mittauksia työntekijöiden altistumisista sähkömagneettisille kentille suhteessa säädöksiin.

Lähtökohtana tälle tutkimukselle oli vuonna 2016 Unkarissa voimaan tullut Euroopan parlamentin direktiiviin perustuva laki, joka koskee työperäistä sähkömagneettisille kentille altistumista. Tämän lain mukaan on pakollista arvioida ja analysoida sellaisten teollisuuden käyttölaitteiden riskit, joiden jännitetaso on yli 100 kV tai joissa esiintyy yli 100 A:n virtoja. Tässä tutkimuksessa Budapestin tekniikan ja taloustieteiden yliopiston korkeajänniteteknologian asiantuntijaryhmä suoritti erilaisia kyseiseen direktiiviin perustuvia riskianalyyseja yliopiston laitteilla yhteistyössä sähkönjakelu- ja siirtoverkon toimijoiden ja teollisuuden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Useissa tapauksissa sähkö-, magneetti- ja sähkömagneettikentille altistuminen ylitti rajat – eikä pelkästään ääriolosuhteissa, vaan kenttämittauksissa paikan päällä saadut sähkökentän ja magneettivuon tiheyden arvot sijoittuivat alueille, joilla vaaditaan lisäsuojausta. Tutkimusryhmän mielestä riskin pienentäminen hyväksyttäviin rajoihin vaatii käytännössä toteutettavissa olevia suojaustapoja, joilla taataan vaadittava turvallisuustaso. Tällaisia olisivat heidän mukaansa paremmat lääkärintarkastukset, pääsyrajoitukset ja henkilökohtaiset suojavarusteet.

Tutkimuksen tulosten perusteella muokattiin teollisuuden prosesseja, julkaistiin suosituksia parhaiksi käytänteiksi ja raportoitiin hallitukselle direktiivin edellyttämistä kriittisistä toimenpiteistä. Tutkimusryhmän päätavoitteena oli nostaa esiin aiheen tärkeyttä ja analysoida niin kutsuttuja ”näkymättömiä” vaaranaiheuttajia, joita heidän mukaansa valitettavasti usein laiminlyödään. Heidän mielestään oli myös tärkeää selvittää teollisuuslaitosten työntekijöiden sähkömagneettisen altistuksen perustasoa ja tyypillistä tasoa. He nimesivät valistuksen toiseksi tärkeäksi tavoitteekseen.

Tässä artikkelissa tutkimusryhmä teki yhteenvedon työperäisen altistuksen tyypillisistä skenaarioista ja suuruusluokista. Heidän mukaansa analyysin keskeistä tietoa ja riskiarvion peruste oli mitattujen sähkökenttien ja magneettivuon tiheyksien arvojen vertaaminen EU:n määrittämiin nykyisiin raja-arvoihin.

Lähde:
Göcsei G, Németh B, Kiss I. Results of risk assessment for occupational electromagnetic exposures. Journal of Electrostatics 2022, 115, 103678.

Nro. 6 2022/1 Aktiivisten implantoitavien sydän- ja verisuonilaitteiden häiriöiden raja-arvot työperäisille pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat testasivat kaikkiaan 58 implantoitavaa laitetta, jotka olivat erimerkkisiä ja mallisia sydämentahdistimia ja rytmihäiriötahdistimia erilaisina kokoonpanoina. He määrittelivät niiden suojarajat 50/60 Hz:n magneettikentille ja suurjännitteisille sähkökentille.

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin sähkömagneettisten häiriöiden potentiaalista riskiä aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden ja pientaajuisten 50/60 Hz:n sähkömagneettisten kenttien välillä työpaikoilla. Tutkimusryhmän erityishuolena oli implantoitavia tahdistimia käyttävien työntekijöiden työsuojelu.

Tutkimusryhmä testasi kaikkiaan 58 implantoitavaa laitetta, erimerkkisiä ja -mallisia sydämentahdistimia ja rytmihäiriötahdistimia erilaisina kokoonpanoina ja määritteli niiden suojarajat 50/60 Hz:n magneettikentille ja suurjännitteisille sähkökentille. Jotta tutkimuksessa saatiin tuotettua työperäistä altistustasoa vastaavia sähkö- ja magneettikenttäaltistuksia hallitusti ja toisinnettavasti, kentät tuotettiin Helmholtzin keloja ja alumiinilevyjä hyödyntävillä koejärjestelyillä. Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot mitattiin havainnoimalla toimintahäiriöiden ilmaantumista tahdistimiin. Lisäksi tutkimusryhmä teki numeerisia tutkimuksia anatomisilla malleilla CST®-ohjelmiston avulla.

Saatujen tulosten mukaan kaikki mitatut raja-arvot ylittivät ICNIRP:n vuonna 2010 antamien ohjeiden mukaiset sähkö- ja magneettikenttien väestöaltistuksen raja-arvot. Neljässä testatussa rytmihäiriötahdistimessa ei havaittu toimintahäiriöitä, kun niitä altistettiin 50 Hz:n magneettikentille aina 2 750 μT:n voimakkuuteen asti ja 60 Hz:n kentille aina 2 480 μT:n voimakkuuteen asti. Sähkökenttäaltistuksessa testattujen yhteensä 43 sydämentahdistimen ja 11 rytmihäiriötahdistimen osalta tutkimusryhmä kuitenkin huomasi, että niissä potentiaalisia riskejä ilmeni jo ICNIRP:n ohjeissa esitetyn työperäisen altistustason alapuolella. He havaitsivat sähkökenttäaltistuksessa merkittäviä toimintahäiriön riskejä unipolaarisissa sydämentahdistimissa.

Tutkimusryhmän tulostensa perusteella työpaikalla 50 Hz:n sähkö- tai magneettikentille altistuville ei todennäköisesti aiheudu sähkömagneettisia häiriöitä tahdistimiin, jos ne on säädetty ohjeherkkyydelle. Sitä vastoin suurimmalla herkkyyssäädöllä heidän mukaansa saattaa ilmaantua häiriöiden riski.

Lähde:
Zhou M, Kourtiche D, Claudel J, Deschamps F, Magne I, Roth P, Schmitt P, Souques M, Nadi M. Interference thresholds for active implantable cardiovascular devices in occupational low-frequency electric and magnetic fields: a numerical and in vitro study. Medical Engineering and Physics 2022, 104, 103799.

Nro. 5 2022/1 Tutkimus suurjännitteisten voimajohtojen ja jakelukeskusten tuottamille pientaajuisille sähkömagneettisille kentille kroonisesti altistuneiden työntekijöiden kortisolitasojen vaihtelusta

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät pientaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutusta työntekijöiden kortisolitasojen vaihteluun. Tutkimuksessa oli mukana 14 miestä. Tutkijat havaitsivat, että altistuminen sähkömagneettisille kentille alensi hieman kortisolin aamuisia (klo 6–8) huipputasoja, mutta se ei vaikuttanut kortisolin yleiseen vuorokausivaihteluun.

Tutkimusryhmä kartoitti pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien (50 Hz) vaikutusta veren kortisolin eritykseen 14 miehellä, joiden keskimääräinen ikä oli noin 38 vuotta ja jotka työskentelivät erittäin suurjännitteisillä jakelukeskuksilla Pariisin alueella. Työntekijät myös asuivat taloissa, jotka olivat lähellä jakelukeskuksia ja suurjännitteisiä voimajohtoja. Näin ollen tutkimuskohteet olivat altistuneet magneettikentille pitkäaikaisesti (1–20 vuoden ajan) päivittäin töissä ja yöllä kotona.

Tutkimuksessa magneettikentän voimakkuutta mitattiin EMDEX-mittareilla, joita vapaaehtoiset tutkimuskohteet kantoivat mukanaan yötä päivää seitsemän vuorokauden ajan. Viikon mittausarvojen geometrinen keskiarvo oli 0,1–2,6 μT. Tutkimuskohteilta otettiin myös verinäytteitä sairaalassa 12 tunnin ajan kerran tunnissa klo 20–08.

Tutkimuskohteiden veren kortisolipitoisuutta ja sen vaihtelua verrattiin iän suhteen kaltaistettuihin verrokkeihin, joiden altistustaso oli kymmenen kertaa alhaisempi. 15 hengen verrokkiryhmän arvoja verrattiin ryhmiin, jotka olivat altistuneet 0,1–0,3 μT:n (5 henkeä) ja yli 0,3 μT:n (9 henkeä) magneettikentille. Tällöin tutkimusryhmä huomasi, että magneettikenttäaltistuksella oli merkittävä vaikutus kortisolitason vuorokausivaihteluun.

Tutkimusryhmän mukaan he saivat vahvoja viitteitä siitä, että krooninen altistuminen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille alensi hieman kortisolin aamuisia (klo 6–8) huipputasoja, vaikkakaan se ei vaikuttanut kortisolin yleiseen vuorokausivaihteluun. Kyseessä oli heidän tietääkseen ensimmäinen tutkimus, jossa käsiteltiin näin pitkäkestoisen, päivittäin töissä ja yöllä kotona tapahtuneen magneettikenttäaltistuksen vaikutuksia. He peräänkuuluttivatkin jatkotutkimuksia kortisolin huipputason häiriöiden vaikutuksesta korkean riskin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja syöpäpotilaisiin.

Lähde:
Touitou Y, Selmaoui B, Lambrozo J. Assessment of cortisol secretory pattern in workers chronically exposed to ELF-EMF generated by high voltage transmission lines and substations. Environment International 2022, 161, 107103.