Aurinkoisena päivänä SESKOn Kevätseminaarissa

|

Osallistuin maaliskuun lopulla SESKOn Kevätseminaariin 2023 Taitotalon kongressikeskuksessa Helsingissä. SESKO:n www-sivulla olevan uutisen mukaan seminaari kokosi yhteistyökumppanit ja sähköteknisen standardoinnin asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle 30.3.2023. Tilaisuudessa oli yli sata kutsuvierasta. Tänä vuonna tilaisuuden teemana oli eurooppalainen energiaturvallisuus.

Tilaisuuden tarkka ohjelma ja esityksiin liittyvät aineistot löytyvät SESKO:n www-sivulta. Tilaisuudessa käsiteltiin mm seuravia aiheita.

  • Energiamuutoksen ajurit: varmemmin, ketterämmin ja kestävämmin, Riku Huttunen, energiaosaston osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö TEM
  • Strengthening European Energy security with European Standards, Elena Santiago Cid, Director General, CEN-CENELEC
  • Energiahuoltovarmuus ja sen kehittäminen, Petri Nieminen, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
  • Sähköverkkojen kyberturvallisuusaspektit, Teemu Väisänen, energiasektorin toimialavastaava, Traficom

Tilaisuudesta laaditun uutisen mukaan eurooppalainen energiaturvallisuus taataan parhaiten panostamalla älykkääseen sähköistykseen ja päästöttömään sähköntuotantoon. Tämä myös mahdollistaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn lisäämisen. SESKOn laatiman uutisen mukaan ”tämän saavuttamiseksi on jo otettu isoja askelia niin SESKOn omassa toiminnassa kuin yhdessä kotimaisten ja eurooppalaisten standardoinnin yhteisöjen kanssa”.

Itse innostuin tilaisuuden jälkeen tutkimaan vähän tarkemmin Teemu Väisäsen esitystä sähköverkkojen kyberturvallisuusaspekteista. Traficom näyttää käyttävän esityksissään yhteistyöryhmien tiedonvaihtokäytäntöjä – Traffic Light Protocol -käsittelyluokitusta. Esityksen mukaan tätä TLP:tä voidaan käyttää niin kokousten yhteydessä kuin yhteistyöryhmien välisessä tiedonvaihdossa ja viestinnässä. Tästä löytyy tarkemmin tietoa kyberturvallisuuskeskuksen www-sivulta.

Lyhyesti esityksen voi kirjata seuraavilla TPL-käsittelyluokilla (lista otettu Väisäsen esityksestä):

  • TLP:CLEAR: Ei jakelurajoitetta. Saa jakaa edelleen missä ja kenelle tahansa.
  • TLP:GREEN: Yhteisön sisäinen jakelu. Ei saa laittaa julkisesti internetiin.
  • TLP:AMBER: Rajattu organisaation sisäinen ja sen välttämättömien sidosryhmien keskeinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää itsensä tai asiakkaansa suojaamiseksi”.
  • TLP:AMBER+STRICT: Rajattu organisaation sisäinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää”.
  • TLP:RED: Henkilökohtainen jakelu.

En ole itse tutustunut aikaisemmin tähän luokitukseen, mutta ehkä tällaista voisi käyttää muissakin yhteyksissä. Monesti kaikkea esityksen sisältöä ei oikein voi laittaa julkiseen internettiin niin tällaisilla tunnuksilla aineiston rajoitukset voisi ilmaisesti kuulijoille varsin vaivattomasti. Teemu Väisäsen esityksessä oli paljon mielenkiintoisia asioita mm. erilaisia esimerkkejä ja ohjeita tietoturva-asioista. Itselleni jäi mieleen, että monivaiheista tunnistautumista on kaikkien hyvä käyttää pelkkien salasanojen asemesta.

Suosittelen tutustumaan mielenkiintoisten esitysten aineistoihin SESKOn www-sivulla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Tekoäly innostaa

|

Viime aikoina tekoäly on ollut varsin paljon esillä mediassa. Muistaakseni yhden koulutustilaisuuden puhujakin aloitti esityksensä kertomalla mitä tekoäly käsiteltävästä aiheesta kertoo. Ymmärsin niin, että vastaus oli puhujasta varsin hyvä.

Useammassa lehdessä on ollut myös juttua tekoälyn testaamisesta. Esimerkiksi löysin Iltasanomista (19.2.) artikkelin ”Kommentti: Olen jutellut nettihaut mullistavan Microsoftin tekoälyn kanssa suomeksi muutaman päivän, ja kokemus on hämmentävä”. Ymmärsin niin, että toimittajasta vastaukset olivat lupaavia.

Aloin vähän tarkemmin etsiä asiasta tietoa, niin huomasin Kauppalehti Optiosta 1/2023 25.1.2023 juttusarjan ”kolme näkökulmaa tekoälyyn”. Näistä ensimmäinen käsitteli luovuutta. Artikkeliin oli haastateltu tietojenkäsittelytieteen professoria (Hannu Toivonen), joka oli myös testannut tekoälyä. Jutun lopussa oli kerrottu, että tekoälyä kehitetään kolmella mantereella kolmesta eri näkökulmasta:

  1. järjestelmiä tehdään taloudellinen voiton tavoittelu edellä,
  2. ajurina näyttää olevan valvonnan lähtökohta ja
  3. Eurooppa voi olla edellä kävijä siinä, miten tehdään turvallista, eettistä, yksilönsuojaa korostavaa tekoälyä.

Tarkka sitaatti löytyy lehden sivulta 38. Juttusarjan toinen näkökulma oli sijoittaminen ja kolmas näkökulma oppiminen. Näistä oli kirjoitettu myös pitkät artikkelit.

Innostuin itsekin aiheesta niin paljon, että ajattelin kokeilla mitä vastauksia itse saan tekoälyltä, mutta sitten huomasin, että näistä palveluista voi tulla myös kustannuksia, niin jätin väliin. Löysin myös oppilaitosten sivuilta aiheesta tietoa. Esim. Metropolialla on kaksi tekoälyyn liittyvää www-sivua: ”ChatGPT” ja ”Bard”. Www-sivuilla kerrotaan, että ChatGPT on keskusteleva tekoälysovellus, jonka OpenAI on julkaissut ja Bard on Google-yhtiön kehittämä tekoäly. Sivuilta löytyy lisätietoja linkkien kautta.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin vielä yhden aiheen mihin tekoälyä on käytetty. Iltalehdessä 27.2. oli juttu ”Näin tekoäly auttaa työnhakijaa”. Kirjoituksessa viitataan Huffpost-lehden juttuun siitä, miten työnhakija otti tekoälyn avuksi työnhakuun.

Kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja näyttää olevan siitä mihin tekoälyä voisi käyttää, mutta sitä on vielä vaikea hahmottaa mihin oikeasti sitä kannattaa käyttää. Itsekseni mietin, että tekoälyllä tuotetun tiedon oikeellisuuden tarkastaminen voi olla työlästä. Pidän myös tärkeänä, että ihminen tietää miten johonkin vastaukseen on päädytty. Mielenkiintoista nähdä miten nämä sovellukset jatkossa kehittyvät.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Kielikuvat, kokoukset ja somepaussi esillä mediassa

|

Kuuntelin viime perjantaina junassa Yle Areenasta Politiikkaradion podcastia. Ohjelma oli julkaistu perjantaina 27.1. Jakson nimi oli ”Puheet päreiksi: Pelin politiikkaa ja politiikan pelejä”.

Ohjelmassa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoi, miten on tullut tavaksi käyttää peliin liittyviä sanoja puhuttaessa politiikasta. Esimerkiksi puhutaan pelisäännöistä ja valtapelistä. Ohjelmaa kuunnellessa itsekin huomasin, miten paljon tällaisilla kielikuvilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan asioista. Ehkä näillä voidaan myös lisätä mielenkiintoa aihetta kohtaan, mutta silti mielikuva on aika erilainen, jos puhutaan neuvottelusta tai pelistä. Ohjelman jälkeen aloin miettiä, että varmaan on paljon muitakin vastaavia aiheita, joilla voidaan ihmisiin vaikuttaa, mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Helsingin Sanomista huomasin kiinnostavan Anu Kantolan kolumnin 31.1. ”Piinaavat kokoukset ovat työelämän riesa – kokous täytyy keksiä uudelleen”. Kirjoittajan mukaan suurissa yrityksissä kehiteltiin 1800-luvun lopulla uusi tapa tehdä töitä: moderni kokous. Kokousten avulla yritykset ohjasivat toimintaansa. En tiennytkään, että kokoukset on kehitelty 1800-luvulla. Koronaviruspandemia on vaikuttanut kokouskäytäntöihin ja ehkä nyt on hyvä hetki alkaa niitä kehittää.

Muistaakseni aikaisemminkin on kokouksia yritetty kehittää. Kokouksia on pidetty seisten, jotta ne olisivat kestoltaan lyhyempiä ja tehokkaampia. Myös kävelykokouksia on kehitelty. Näissä kokouksissa tulee samalla liikuttua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisiksi kokoukset vielä kehittyvät. Hybriditilaisuudet ainakin ovat varsin paljon viime aikoina lisääntyneet, niin ehkä kokouksetkin ovat jatkossa aikaisempaa enemmän hybridikokouksia.

Kolmas mielenkiintoinen juttu, jonka tuli itselleni tammikuussa vastaan, oli Tamperelaisessa 25.1.2023. Lehteen oli Petteri Mäkinen kirjoittanut artikkelin ”Ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä” – Näin Paulina Ahokas on kamppaillut vuoden eroon riippuvuudestaan älypuhelimeen ja someen. Varsinaisen jutun voi lukea vapaasti Tamperelaisen www-sivulta.

Itse kiinnostuin jutun lopussa olevista Ahokkaan vinkeistä somepaussiin. Esimerkiksi voi poistaa somesovellukset pois älypuhelimesta, puhelimeen voi asentaa käyttörajoituksen ja omaan kalenteriin voi merkitä selkeät merkinnät someajasta. Voi kokeilla lyhyempiä katkoja tai pyytää läheisiltä palautetta somekäytöstä. Tarkemmin vinkeistä voi lukea Tamperelaisesta.

Paljon muutakin mielenkiintoista on ehtinyt jo tänä vuonna tapahtumaan, mutta näitä juttuja itse pysähdyin miettimään, kun ne tulivat vastaan.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Mietteitä vuoden vaihtuessa

|

Vuoden vaihtuessa on tapana miettiä, miten edellinen vuosi sujui ja mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Varsin paljon yllätyksiä liittyi vuoteen 2022. Toiveeni on, että uusi alkanut vuosi olisi perinteisempi ilman suuria haasteita. Viime vuonna ehkä olin aikaisempaa kiitollisempi hyvistä pienistä asioista, kun aikaisempaa paremmin ymmärsin, etteivät hyvät asiat ole itsestäänselvyyksiä.

Uutisissa on kerrottu erilaisista muutoksista, jotka vuoden 2023 vaihtuessa tapahtuvat. Huomasin, että valtioneuvoston www-sivulle on erikseen tehty sivu ”Vuoden 2023 alusta voimaan tulevia muutoksia ministeriöiden hallinnonaloilla”, sieltä löytyy todennäköisesti tärkeimmät muutokset.

Itse huomasin, että junalippuja myydään alv 0%. Myös bussilippujen hintoihin on tullut alennusta. Uudet hyvinvointialueet aloittivat myös 1.1.2023 toimintansa. Aiheesta on paljon uutisoitu vuodenvaihteessa. Esimerkiksi Aamulehden www-sivulla oli 1.1.2023 ensin aamusta klo 5.30 uutinen ”Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa sunnuntaina – Tämä sinun pitää nyt tietää” ja sitten klo 17.15 uutinen ”Hyvinvointialue aloitti pienin onnahduksin Pirkanmaalla – Tällaisia ongelmia ensimmäisenä päivänä on ratkottu”. Ilmeisesti on mennyt aika hyvin Pirkanmaalla. Muiden alueiden uutisia en ole vielä huomannut.

Vuoden 2023 alussa järjestetään taas perinteiset CES -teknologiamessut Las Vegasissa. Tilaisuutta voi seurata myös jonkin verran etänä. Tilaisuuden www-sivuilta löytyy tarkemmin aiheesta. Lisäksi netistä löysin myös techradar.com sivulta aiheesta uutisen suomeksi. CES-teknologiamessuja seuraamalla voi nähdä mitä uusia tuotteita on tulossa markkinoille ja mitä kehitetään.

Kansainvälinen BioEM yhdistys, jonka muodostivat pari vuotta sitten Bioelectromagnetics Society (BEMS) ja the European Bioelectromagnetics Association (EBEA), on äskettäin julkaissut uudet kotisivut. Sivuilta löytyy mm. tietoa, että ensi kesänä järjestetään BioEM2023 konferenssi Oxfordissa.

Vuoden 2023 aika tarkoitukseni on edelleen julkaista kotisivullani tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Tilannekatsauksia on julkaistu jo yli kymmenen vuotta. Niiden avulla on helppo seurata mitä uusia tutkimuksia aiheesta valmistuu. Juuri ennen joulua julkaistiin uusin tilannekatsaus 2/2022 ja sen englanninkielinen tiivistelmä löytyy myös jo kotisivultani.

Mukavaa alkanutta vuotta 2023 kaikille!

Nro. 9 2022/2 Motoneuronitautien riski ja altistus magneettikentille

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet Englannin ja Walesin sähkötuotantoalan työntekijöiden motoneuronitaudin riskiä kuolleisuustietojen avulla.

Magneettikentille altistumista ja motoneuronitautien riskejä on tutkittu monissa aiemmissa tutkimuksissa, ja meta-analyyseissä on tutkimusryhmän mukaan löydetty positiivisia yhteyksiä niiden väliltä. Niiden kausaalisesta yhteydestä ei ole heidän mukaansa kuitenkaan saatu vakuuttavia todisteita, niinpä he halusivat tutkia motoneuronitautien riskejä ja työperäistä magneettikentille altistusta suuresta isobritannialaisesta kohortista.

Tutkimusryhmä tarkasteli Englannin ja Walesin entisen valtiollisen sähköntuotantoelimen (Central Electricity Generating Board of England and Wales) 37 986 työntekijän kuolleisuutta vuosina 1987–2018. Työntekijät olivat aloittaneet työskentelyn vuosina 1942–82 ja olivat olleet 1.11.1987 vielä työsuhteessa. Magneettikenttäaltistuksia arvioitiin yksityiskohtaisilla laskelmilla. Motoneuronitauteihin kuolleiden työntekijöiden määrää verrattiin Englannin ja Walesin väestön yleiseen motoneuronitautikuolleisuuteen. Poissonin regressiomallin avulla laskettiin suhteelliset riskit koko työuran kestäneen, ajallisesti kaukaisen ja tuoreen magneettikenttäaltistuksen osalta.

Motoneuronitauteihin kuolleisuuden havaittiin kohortissa vastaavan väestön yleistä tasoa. Tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkittäviä riskin kehityssuuntia koko työuran kestäneessä, ajallisesti kaukaisessa tai tuoreessa magneettikenttäaltistuksessa, vaikkakin positiivia yhteyksiä havaittiin joissain tuoreen altistuksen luokissa. Tämä vaatisikin tutkimusryhmän mukaan lisätutkimuksia.

Nämä uudet löydökset eivät tutkimusryhmän mukaan antaneet vakuuttavia todisteita siitä, että aiemmat työskentelymenetelmät ja nykyiset työperäisen altistuksen rajat olisivat lisänneet motoneuronitautien riskiä. Heidän mukaansa yhteisanalyysi kaikkien saatavilla olevien tutkimusten alkuperäisistä löydöksistä voisi olla hyödyllinen, jos altistuksen määrittämistavat, mittarit ja luokitukset sekä analysointitekniikat yhtenäistettäisiin.

Lähde:
Sorahan T, Nichols L. Motor neuron disease risk and magnetic field exposures. Occupational Medicine 2022, 72, 184–190.