Tekoäly innostaa

|

Viime aikoina tekoäly on ollut varsin paljon esillä mediassa. Muistaakseni yhden koulutustilaisuuden puhujakin aloitti esityksensä kertomalla mitä tekoäly käsiteltävästä aiheesta kertoo. Ymmärsin niin, että vastaus oli puhujasta varsin hyvä.

Useammassa lehdessä on ollut myös juttua tekoälyn testaamisesta. Esimerkiksi löysin Iltasanomista (19.2.) artikkelin ”Kommentti: Olen jutellut nettihaut mullistavan Microsoftin tekoälyn kanssa suomeksi muutaman päivän, ja kokemus on hämmentävä”. Ymmärsin niin, että toimittajasta vastaukset olivat lupaavia.

Aloin vähän tarkemmin etsiä asiasta tietoa, niin huomasin Kauppalehti Optiosta 1/2023 25.1.2023 juttusarjan ”kolme näkökulmaa tekoälyyn”. Näistä ensimmäinen käsitteli luovuutta. Artikkeliin oli haastateltu tietojenkäsittelytieteen professoria (Hannu Toivonen), joka oli myös testannut tekoälyä. Jutun lopussa oli kerrottu, että tekoälyä kehitetään kolmella mantereella kolmesta eri näkökulmasta:

  1. järjestelmiä tehdään taloudellinen voiton tavoittelu edellä,
  2. ajurina näyttää olevan valvonnan lähtökohta ja
  3. Eurooppa voi olla edellä kävijä siinä, miten tehdään turvallista, eettistä, yksilönsuojaa korostavaa tekoälyä.

Tarkka sitaatti löytyy lehden sivulta 38. Juttusarjan toinen näkökulma oli sijoittaminen ja kolmas näkökulma oppiminen. Näistä oli kirjoitettu myös pitkät artikkelit.

Innostuin itsekin aiheesta niin paljon, että ajattelin kokeilla mitä vastauksia itse saan tekoälyltä, mutta sitten huomasin, että näistä palveluista voi tulla myös kustannuksia, niin jätin väliin. Löysin myös oppilaitosten sivuilta aiheesta tietoa. Esim. Metropolialla on kaksi tekoälyyn liittyvää www-sivua: ”ChatGPT” ja ”Bard”. Www-sivuilla kerrotaan, että ChatGPT on keskusteleva tekoälysovellus, jonka OpenAI on julkaissut ja Bard on Google-yhtiön kehittämä tekoäly. Sivuilta löytyy lisätietoja linkkien kautta.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin vielä yhden aiheen mihin tekoälyä on käytetty. Iltalehdessä 27.2. oli juttu ”Näin tekoäly auttaa työnhakijaa”. Kirjoituksessa viitataan Huffpost-lehden juttuun siitä, miten työnhakija otti tekoälyn avuksi työnhakuun.

Kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja näyttää olevan siitä mihin tekoälyä voisi käyttää, mutta sitä on vielä vaikea hahmottaa mihin oikeasti sitä kannattaa käyttää. Itsekseni mietin, että tekoälyllä tuotetun tiedon oikeellisuuden tarkastaminen voi olla työlästä. Pidän myös tärkeänä, että ihminen tietää miten johonkin vastaukseen on päädytty. Mielenkiintoista nähdä miten nämä sovellukset jatkossa kehittyvät.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Kielikuvat, kokoukset ja somepaussi esillä mediassa

|

Kuuntelin viime perjantaina junassa Yle Areenasta Politiikkaradion podcastia. Ohjelma oli julkaistu perjantaina 27.1. Jakson nimi oli ”Puheet päreiksi: Pelin politiikkaa ja politiikan pelejä”.

Ohjelmassa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoi, miten on tullut tavaksi käyttää peliin liittyviä sanoja puhuttaessa politiikasta. Esimerkiksi puhutaan pelisäännöistä ja valtapelistä. Ohjelmaa kuunnellessa itsekin huomasin, miten paljon tällaisilla kielikuvilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan asioista. Ehkä näillä voidaan myös lisätä mielenkiintoa aihetta kohtaan, mutta silti mielikuva on aika erilainen, jos puhutaan neuvottelusta tai pelistä. Ohjelman jälkeen aloin miettiä, että varmaan on paljon muitakin vastaavia aiheita, joilla voidaan ihmisiin vaikuttaa, mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Helsingin Sanomista huomasin kiinnostavan Anu Kantolan kolumnin 31.1. ”Piinaavat kokoukset ovat työelämän riesa – kokous täytyy keksiä uudelleen”. Kirjoittajan mukaan suurissa yrityksissä kehiteltiin 1800-luvun lopulla uusi tapa tehdä töitä: moderni kokous. Kokousten avulla yritykset ohjasivat toimintaansa. En tiennytkään, että kokoukset on kehitelty 1800-luvulla. Koronaviruspandemia on vaikuttanut kokouskäytäntöihin ja ehkä nyt on hyvä hetki alkaa niitä kehittää.

Muistaakseni aikaisemminkin on kokouksia yritetty kehittää. Kokouksia on pidetty seisten, jotta ne olisivat kestoltaan lyhyempiä ja tehokkaampia. Myös kävelykokouksia on kehitelty. Näissä kokouksissa tulee samalla liikuttua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisiksi kokoukset vielä kehittyvät. Hybriditilaisuudet ainakin ovat varsin paljon viime aikoina lisääntyneet, niin ehkä kokouksetkin ovat jatkossa aikaisempaa enemmän hybridikokouksia.

Kolmas mielenkiintoinen juttu, jonka tuli itselleni tammikuussa vastaan, oli Tamperelaisessa 25.1.2023. Lehteen oli Petteri Mäkinen kirjoittanut artikkelin ”Ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä” – Näin Paulina Ahokas on kamppaillut vuoden eroon riippuvuudestaan älypuhelimeen ja someen. Varsinaisen jutun voi lukea vapaasti Tamperelaisen www-sivulta.

Itse kiinnostuin jutun lopussa olevista Ahokkaan vinkeistä somepaussiin. Esimerkiksi voi poistaa somesovellukset pois älypuhelimesta, puhelimeen voi asentaa käyttörajoituksen ja omaan kalenteriin voi merkitä selkeät merkinnät someajasta. Voi kokeilla lyhyempiä katkoja tai pyytää läheisiltä palautetta somekäytöstä. Tarkemmin vinkeistä voi lukea Tamperelaisesta.

Paljon muutakin mielenkiintoista on ehtinyt jo tänä vuonna tapahtumaan, mutta näitä juttuja itse pysähdyin miettimään, kun ne tulivat vastaan.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Mietteitä vuoden vaihtuessa

|

Vuoden vaihtuessa on tapana miettiä, miten edellinen vuosi sujui ja mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Varsin paljon yllätyksiä liittyi vuoteen 2022. Toiveeni on, että uusi alkanut vuosi olisi perinteisempi ilman suuria haasteita. Viime vuonna ehkä olin aikaisempaa kiitollisempi hyvistä pienistä asioista, kun aikaisempaa paremmin ymmärsin, etteivät hyvät asiat ole itsestäänselvyyksiä.

Uutisissa on kerrottu erilaisista muutoksista, jotka vuoden 2023 vaihtuessa tapahtuvat. Huomasin, että valtioneuvoston www-sivulle on erikseen tehty sivu ”Vuoden 2023 alusta voimaan tulevia muutoksia ministeriöiden hallinnonaloilla”, sieltä löytyy todennäköisesti tärkeimmät muutokset.

Itse huomasin, että junalippuja myydään alv 0%. Myös bussilippujen hintoihin on tullut alennusta. Uudet hyvinvointialueet aloittivat myös 1.1.2023 toimintansa. Aiheesta on paljon uutisoitu vuodenvaihteessa. Esimerkiksi Aamulehden www-sivulla oli 1.1.2023 ensin aamusta klo 5.30 uutinen ”Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa sunnuntaina – Tämä sinun pitää nyt tietää” ja sitten klo 17.15 uutinen ”Hyvinvointialue aloitti pienin onnahduksin Pirkanmaalla – Tällaisia ongelmia ensimmäisenä päivänä on ratkottu”. Ilmeisesti on mennyt aika hyvin Pirkanmaalla. Muiden alueiden uutisia en ole vielä huomannut.

Vuoden 2023 alussa järjestetään taas perinteiset CES -teknologiamessut Las Vegasissa. Tilaisuutta voi seurata myös jonkin verran etänä. Tilaisuuden www-sivuilta löytyy tarkemmin aiheesta. Lisäksi netistä löysin myös techradar.com sivulta aiheesta uutisen suomeksi. CES-teknologiamessuja seuraamalla voi nähdä mitä uusia tuotteita on tulossa markkinoille ja mitä kehitetään.

Kansainvälinen BioEM yhdistys, jonka muodostivat pari vuotta sitten Bioelectromagnetics Society (BEMS) ja the European Bioelectromagnetics Association (EBEA), on äskettäin julkaissut uudet kotisivut. Sivuilta löytyy mm. tietoa, että ensi kesänä järjestetään BioEM2023 konferenssi Oxfordissa.

Vuoden 2023 aika tarkoitukseni on edelleen julkaista kotisivullani tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Tilannekatsauksia on julkaistu jo yli kymmenen vuotta. Niiden avulla on helppo seurata mitä uusia tutkimuksia aiheesta valmistuu. Juuri ennen joulua julkaistiin uusin tilannekatsaus 2/2022 ja sen englanninkielinen tiivistelmä löytyy myös jo kotisivultani.

Mukavaa alkanutta vuotta 2023 kaikille!

Nro. 9 2022/2 Motoneuronitautien riski ja altistus magneettikentille

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet Englannin ja Walesin sähkötuotantoalan työntekijöiden motoneuronitaudin riskiä kuolleisuustietojen avulla.

Magneettikentille altistumista ja motoneuronitautien riskejä on tutkittu monissa aiemmissa tutkimuksissa, ja meta-analyyseissä on tutkimusryhmän mukaan löydetty positiivisia yhteyksiä niiden väliltä. Niiden kausaalisesta yhteydestä ei ole heidän mukaansa kuitenkaan saatu vakuuttavia todisteita, niinpä he halusivat tutkia motoneuronitautien riskejä ja työperäistä magneettikentille altistusta suuresta isobritannialaisesta kohortista.

Tutkimusryhmä tarkasteli Englannin ja Walesin entisen valtiollisen sähköntuotantoelimen (Central Electricity Generating Board of England and Wales) 37 986 työntekijän kuolleisuutta vuosina 1987–2018. Työntekijät olivat aloittaneet työskentelyn vuosina 1942–82 ja olivat olleet 1.11.1987 vielä työsuhteessa. Magneettikenttäaltistuksia arvioitiin yksityiskohtaisilla laskelmilla. Motoneuronitauteihin kuolleiden työntekijöiden määrää verrattiin Englannin ja Walesin väestön yleiseen motoneuronitautikuolleisuuteen. Poissonin regressiomallin avulla laskettiin suhteelliset riskit koko työuran kestäneen, ajallisesti kaukaisen ja tuoreen magneettikenttäaltistuksen osalta.

Motoneuronitauteihin kuolleisuuden havaittiin kohortissa vastaavan väestön yleistä tasoa. Tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkittäviä riskin kehityssuuntia koko työuran kestäneessä, ajallisesti kaukaisessa tai tuoreessa magneettikenttäaltistuksessa, vaikkakin positiivia yhteyksiä havaittiin joissain tuoreen altistuksen luokissa. Tämä vaatisikin tutkimusryhmän mukaan lisätutkimuksia.

Nämä uudet löydökset eivät tutkimusryhmän mukaan antaneet vakuuttavia todisteita siitä, että aiemmat työskentelymenetelmät ja nykyiset työperäisen altistuksen rajat olisivat lisänneet motoneuronitautien riskiä. Heidän mukaansa yhteisanalyysi kaikkien saatavilla olevien tutkimusten alkuperäisistä löydöksistä voisi olla hyödyllinen, jos altistuksen määrittämistavat, mittarit ja luokitukset sekä analysointitekniikat yhtenäistettäisiin.

Lähde:
Sorahan T, Nichols L. Motor neuron disease risk and magnetic field exposures. Occupational Medicine 2022, 72, 184–190.

Nro. 8 2022/2 Imusolmukesyöpä ja työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille: upotettu tapaus-verrokkitutkimus neljän Pohjoismaan kohortista

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tukivat non-Hodgkin-lymfooman, kroonisen lymfaattisen leukemian ja multippelin myelooman yhteyttä pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumiseen työssä. Tutkimus sisälsi Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut tapaukset vuosina 1961–2005. Yhteydestä ei saatu näyttöä.

Altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille on tutkimusryhmän mukaan yleinen ammatillinen riskitekijä monissa työpaikoissa ja sitä aiheuttavat mm. sähkölaitteet ja moottorit, voimalinjat, ompelukoneet ja lääkinnälliset laitteet. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on heidän mukaansa tuotu esiin mahdollinen yhteys tällaisen työperäisen altistumisen ja lymfoomariskin välillä, joskin raportoidut löydökset ovat olleet vähäisiä ja epäjohdonmukaisia. Siksi tutkimusryhmä halusi selvittää tarkemmin työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja lymfoomariskin välistä yhteyttä suuresta pohjoismaisesta väestörekisteritietoihin perustuvasta kohortista.

Tutkimukseen sisällytettiin vuosina 1961–2005 Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut non-Hodgkin-lymfooman (68 978), kroonisen lymfaattisen leukemian (20 615) ja multippelin myelooman (35 467) tapaukset. Tapauksille etsittiin viisi syntymävuoden, sukupuolen ja maan suhteen kaltaistettua verrokkia. Pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistuminen koko työuran aikana määritettiin väestörekisteritietoihin merkityn työnimikkeen perusteella hyödyntäen työaltistematriiseja. Syöpäriski määritettiin kumulatiivisen altistuksen perusteella. Riskisuhteet ja 95 prosentin luottamustaso laskettiin logististen regressiomallien avulla huomioiden lymfoomien kannalta merkittävät työperäiset yhteisaltistukset.

Tapauksista alle 7 % oli voimakkaasti pientaajuisille magneettikentille altistuneita, eikä tutkimusryhmä havainnut heidän joukossaan lainkaan kohonnutta riskiä kolmen edellä mainitun syöpätyypin osalta. Nämä tulokset eivät siis tukeneet työperäisen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja lymfoomariskin välistä yhteyttä. Tutkimusryhmä ei pitänyt lisätutkimuksia tästä aiheesta ensisijaisena. Koska tällaisella työperäisellä altistuksella on kuitenkin muita todettuja ja mahdollisesti haitallisia terveysvaikutuksia, heidän mukaansa altistus tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä.

Lähde:
Jalilian H, Guxens M, Heikkinen S, Pukkala E, Huss A, Eshagh Hossaini S K, Kjærheim K, Vermeulen R. Malignant lymphoma and occupational exposure to extremely low frequency magnetic fields and electrical shocks: a nested case-control study in a cohort of four Nordic countries. Occup Environ Med 2022, 79, 631–636.