Nro. 3 2023/1 Analyysi suurjännitteisten voimajohtojen lähellä pientaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutuksesta slovenialaisten lasten ja nuorten mahdollisesti kohonneeseen syöpäriskiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät syöpäriskiä suurjännitteisten voimajohtojen lähellä hyödyntäen Slovenian syöpärekisterin tietoja 0–19-vuotiaista leukemiapotilaista, 0–29-vuotiaista aivokasvainpotilaista ja 0–14-vuotiaista muista syöpäpotilaista 12 vuoden ajalta vuosina 2005–2016. Tutkimusryhmän tekemien laskelmien mukaan vain 0,5 % alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista Sloveniassa eli sellaisten suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä, joissa kenttä on yli 0,1 μT. Voimakkaampien kenttien alueella elävien lasten ja nuorten syöpäriskin ei todettu olevan merkittävästi korkeampi kuin muiden.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että päivittäinen keskimääräinen altistuminen yli 0,3–0,4 μT:n pientaajuisille magneettikentille lisää mahdollisesti lapsuusiän leukemian riskiä. Tässä tutkimuksessa haluttiin määrittää suurjännitteisten voimajohtojen aiheuttamat pientaajuiset magneettikentät Sloveniassa.

Jotta voitiin laskea suurjännitteisiä voimajohtoja ympäröivien pientaajuisten magneettikenttien voimakkuudet koko Sloveniassa, tutkimusryhmä kehitti uuden, maaston tarkat korkeustiedot huomioivan kolmiulotteisen menetelmän. Näin saatiin laskettua pientaajuisten magneettikenttien pitkäaikainen keskimääräinen voimakkuus. Menetelmään tarvittavat tekniset tiedot tutkimusryhmä keräsi kansalliselta verkkoyhtiöltä ja viideltä jakeluyhtiöltä.

Syöpäriskin tutkimusryhmä arvioi maantieteellisesti rajatulla retrospektiivisellä epidemiologisella tutkimuksella. Siihen se sai väestörekisteristä tiedot Slovenian lapsista ja nuorista ja heidän osoitteistaan ja Slovenian syöpärekisteristä tiedot 0–19-vuotiaista leukemiapotilaista, 0–29-vuotiaista aivokasvainpotilaista ja 0–14-vuotiaista muista syöpäpotilaista 12 vuoden ajalta vuosina 2005–2016.
Tutkimusryhmän suorittamien laajamittaisten laskelmien mukaan vain 0,5 % alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista Sloveniassa eli sellaisten suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä, joiden pientaajuisten magneettikenttien voimakkuus on yli 0,1 μT. Voimakkaampien kenttien alueella elävien lasten ja nuorten syöpäriski ei tutkimusryhmän mukaan eronnut merkittävästi ikätovereistaan.

Tutkimusryhmän mukaan heidän kehittämällään uudella menetelmällä pystytään laskemaan suhteellisen nopeasti sähkönjakeluverkon sattumanvaraisten kuormien pientaajuisten magneettikenttien arvot, koska jokaisen sattumanvaraisen kuorman lähteen arvo lasketaan skaalaamalla nimelliskuorman arvo. Tämän ansiosta myös sähkönjakeluverkon laskennallisia arvoja voidaan säätää huomattavasti nopeammin.

Lähde:
Zagar T, Valic B, Kotnik T, Korat S, Tomsic S, Zadnik V, Gajsek P. Estimating exposure to extremely low frequency magnetic fields near high-voltage power lines and assessment of possible increased cancer risk among Slovenian children and adolescents. Radiology and Oncology 2023, 57(1), 59–69.

Nro. 2 2023/1 Asuinalueen köyhyyden ja sisätilojen kemikaalipitoisuuksien vaikutus lapsuusiän leukemian alueelliseen riskiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sitä, onko asuinalueen köyhyydellä ja sisätilojen kemikaalipitoisuudella yhteyttä lapsuusiän leukemiariskiin. He käyttivät aineistona vuosina 1999–2006 Pohjois- ja Keski-Kaliforniassa diagnosoituja lapsuusiän leukemiatapauksia. Tutkijat havaitsivat merkittävän alueellisen riskin kahdessa piirikunnassa, kun huomioitiin köyhyysindeksi ja yksilölliset muuttujat. Heidän mukaansa mahdolliset valintaharhat ja useista lähteistä peräisin olevien eri altistumisten ja muuttujien huomioiminen eri tasoilla ovat tärkeitä selityksiä havaitulle riskille.

Leukemia on yleisin lapsuusiän syöpä teollistuneissa maissa. Sen esiintyvyyden kasvu Yhdysvalloissa viittaa tutkimusryhmän mukaan siihen, että ympäristöaltistuksella on merkitystä sen synnyssä. Myös asuinalueen sosioekonomisen aseman on todettu liittyvän moniin sairauksiin, kuten lapsuusiän leukemiaan.

Tässä tutkimuksessa tutkijat käyttivät Bayes-mallinnusta arvioidakseen asuinalueen köyhyysindeksiä ja sen yhteyttä lapsuusiän leukemiaan. Tutkimusaineistona heidän populaatiopohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessaan olivat vuosina 1999–2006 Pohjois- ja Keski-Kaliforniassa diagnosoidut lapsuusiän leukemiatapaukset. Tutkimuksessa mitattiin useita kemikaaleja suoraan sisätilasta. Mukana oli 277 tapausta ja 306 verrokkia, jotka kaikki olivat yli 8-vuotiaita.

Bayes-mallinnuksessa tutkijat ottivat huomioon alueelliset satunnaisvaikutukset tunnistaakseen alueet, joilla asuinalueen köyhyys tai yksilölliset muuttujat eivät selittäneet merkittävästi kohonnutta leukemiariskiä. He pohtivat, voisivatko sisätilan kemikaaliryhmät tällöin tarjota selityksen kohonneen alueellisen riskin alueille. Koska kaikki kelpuutetut tapaukset ja verrokit eivät osallistuneet tutkimukseen, tutkijat suorittivat simulaatiotutkimuksen, johon he lisäsivät osallistumattomia. Näin he pystyivät määrittämään mahdollisten valintaharhojen merkitystä arvioidessaan asuinalueen köyhyysindeksin vaikutuksia ja alueellista riskiä.

Tutkijat havaitsivat lapsuusiän leukemian merkittävän alueellisen riskin kahdessa piirikunnassa, kun huomioitiin köyhyysindeksi ja yksilölliset muuttujat. Kohonneen riskin alueen selitti kuitenkin osittain valintaharha simulaatiotutkimuksissa, joihin sisältyi enemmän verrokkeja alemman sosioekonomisen aseman alueilta. Kohonnut riski selittyi ilman valintaharhaakin, kun huomioitiin sisällä mitatut kemikaalit: hyönteis- ja kasvimyrkyillä oli suuremmat vaikutukset riskialueella kuin yleisesti.

Tutkijoiden mielestä useista lähteistä peräisin olevien eri altistumisten ja muuttujien huomioiminen eri tasoilla ja mahdolliset valintaharhat ovat tärkeitä selityksiä havaituille kohonneen alueellisen riskin alueille.

Lähde:
Wheeler D C, Boyle J, Carli M, Ward M H, Metayer C. Neighborhood deprivation, indoor chemical concentrations, and spatial risk for childhood leukemia. International Journal of Environmental Research and Public Health 2023, 20, 3582.

Nro. 1 2023/1 Pääkirjoitus

|

Osallistuin kesäkuussa BioEM2023-konferenssiin 18.–23.6. Oxfordissa Isossa-Britanniassa. Tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni oli vähän yllätys se, miten paljon myös kauneudenhoitoalalla käytetään laitteita, joiden toimintaan liittyvät sähkömagneettiset kentät. Mielenkiintoisia olivat myös muiden muassa sydämentahdistimiin liittyvät tutkimukset. Tilaisuudesta löytyy tarkemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2024 pidetään 16.–21.6.2024, paikkana Kreeta Kreikassa.

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). SCHEER:n www-sivulta huomasin, että WG Electromagnetic fields (EMF) II -ryhmä on järjestänyt 26.5.2023 kokouksen, jossa työskenneltiin luonnostekstin kanssa.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa käsitellään lapsuusiän leukemiaa ja syöpäriskiä. Lapsuusiän leukemiaa käsitellään tällä kertaa asuinalueen köyhyyden ja sisätilojen kemikaalipitoisuuksien näkökulmasta.

Tilannekatsauksessa on tällä kertaa mukaan myös artikkeleja, joissa on käsitelty muitakin kuin pienitaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä. Esimerkiksi tutkijat ovat selvittäneet sähköautojen, älypuhelimien ja älykellojen aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia sydämeen implantoitaviin elektronisiin laitteisiin. Ajattelin, että aihe kiinnostaa yleisesti, koska nykyään käytetään niin paljon edellä mainittuja laitteita. Mukana on myös artikkeli etäluettavien sähkömittarien kentistä.

Työntekijöiden asioita käsitellään tälläkin kertaa tilannekatsauksen loppupuolella. Viimeiseksi olen valinnut artikkelin aiheesta, mitä avoimia kysymyksiä liittyy hermostoa rappeuttavien sairauksien riskiin.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

01/2023 Näkökulmia sähkömagneettisille kentille altistumisen tutkimuksista Pohjoismaista aina Afrikan eteläosiin saakka

01/2023 Näkökulmia sähkömagneettisille kentille altistumisen tutkimuksista Pohjoismaista aina Afrikan eteläosiin saakka

|

Osallistuin kesäkuussa BioEM2023-konferenssiin 18.–23.6. Oxfordissa Isossa-Britanniassa. Tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni oli vähän yllätys se, miten paljon myös kauneudenhoitoalalla käytetään laitteita, joiden toimintaan liittyvät sähkömagneettiset kentät. Mielenkiintoisia olivat myös muiden muassa sydämentahdistimiin liittyvät tutkimukset. Tilaisuudesta löytyy tarkemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2024 pidetään 16.–21.6.2024, paikkana Kreeta Kreikassa.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2023.

Heinäkuun perunajuttu

|

Huomasin 3.7 Iltalehden artikkelin ”Uutta toivoa sydänsairaille – perunasta löytyi kokonaan uusi puoli”. Artikkelissa viitataan japanilaiseen tutkimukseen, jonka mukaan runsas perunansyönti saattaa pienentää riskiä kuolla sepelvaltimotautiin. Tutkimuksesta on kerrottu Duodecim-lehdessä 27.06.2023. Lehden mukaan tulokset perustuvat 75 000 japanilaisen 40–79-vuotiaan yhdeksäntoistavuotiseen seurantaan.

Duodecimin kirjoituksessa kerrotaan, että kun tutkijat jakoivat osallistujat ryhmiin heidän ruokavalioidensa perusteella, päivittäin perunaa syövät naiset menehtyivät seurannan aikana 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka söivät perunoita harvemmin. Miesten kuolleisuuteen peruna ei vaikuttanut kirjoituksen mukaan.

Duodecimin uutispalvelu piti juttua mielenkiintoisena. Tarkemmin tutkimuksesta voi lukea alkuperäisestä artikkelista “Prospective cohort study on potato intake and mortality from cardiovascular diseases: the Japan Collaborative Cohort Study (JACC study)” joka on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä 2023.

Aiheesta lukiessa huomasin, ettei perunaan liittyvää terveysvaikutustutkimusta ole kovin helppo tehdä, koska perunaa voidaan käyttää erilaisissa muodoissa ja monia tekijöitä pitäisi ottaa huomioon. Perunan käytöstä, ja siitä miten paljon Suomessa perunaa on esim. varastoissa, löytyy tietoa Luke:n www-sivulta. Suomessa syödään varsin paljon perunoita. Itselläni on kyllä sellainen käsitys, että japanilaisten ja suomalaisten ruokavalioiden välillä on aika paljon eroa, mutta en etsinyt aiheesta mitään tutkimuksia.

Kesäkuussa julkaistiin myös uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Myös perunasta on siinä kerrottu. Tarkemmin tietoa löytyy englanninkieliseltä potatoes www-sivulta.

Ruokaviraston www-sivulta löytyy tietoa uudesta ravitsemussuosituksesta. Siinä ymmärtääkseni suositellaan pääasiassa kasvipainotteista ruokavaliota. Myös runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä suositellaan. Ainakin Iltasanomat julkaisi 20.6. aiheesta uutisen ”Uudet pohjoismaiset ravitsemus­suositukset: Näin paljon punaista lihaa tulisi enintään syödä” ja kokosi artikkeliinsa tärkeimpiä suosituksia.

Toivottavasti tänä kesänä säät suosivat perunan kasvattamista, niin saadaan niitä sitten taas talvella syödä.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!