Lumisateessa ajattelua

|

Kävelin lokakuun viimeisenä päivänä lumisateessa ja mietin tämän blogin aihetta. Olin aikaisemmin miettinyt aihepiiriksi Yle:n uutista ”Professori: Kauppojen valtavat valikoimat ovat vieneet meidät yltäkylläisyyden lakipisteeseen, joka ei ehkä enää lisää hyvinvointia”. Siinä kävellessä ei enää tuntunut lainkaan siltä, että yltäkylläisyys kiinnostaisi.

Siihen olen kyllä viime aikoina kiinnittänyt huomiota, että kovasti meille yritetään nykyään myydä kaikenlaista. Olen ajatellut, että sekin voi kyllä vaikuttaa, kun ihmiset eivät tällä hetkellä kuluta niin paljon kuin aikaisemmin, niin mainoksia tulee tavallista enemmän. En tiedä onko  sana ”kulutusyhteiskunta” vielä hyvä käsite käyttää, mutta sellaista sanaa on pitkään käytetty. Jotenkin kun mainoksia on ollut paljon esillä, niin on tuntunut sille, että monet asiat pyörivät vain ostamisen ja myymisen ympärillä.

Tuosta Yle:n uutisesta tuli mieleeni suuret kaupat, joissa on kaikkia tuotteita monia hyllyrivistöjä. Kaikkea on niin paljon, ettei kymmeniä vuosia sitten olisi voinut kuvitellakaan sellaista vaihtoehtojen määrää olevan olemassa. Aina tietenkin voi olla vaihtoehtoja vielä lisää, mutta kaupassa liikkuminen tulisi työläämmäksi, jos vielä hyllyistä tulisi pidempiä. Ehkä tämä nykyinen tilanne on jonkinlainen lakipiste.

Kun selvisin lumisateesta kotiin, avasin TV:n, josta tuli yllättäen filosofi Esa Saarisen haastattelu Puoli Seitsemän -ohjelmassa. Keskustelussa Saarinen kertoi sitä, kun ajattelee ajattelua ja tunnustelee tunteita.

Yritin kuunnella jonkin aikaa ihan ajatuksella mitä Saarinen yritti selittää, mutta sen verran huonosti asiaa opin, etten yritä sitä referoida. On parempi, jos kaikki kiinnostuneet katsovat itse hänen haastattelunsa. Hän oli lukenut itse oman uuden kirjansa äänikirjaksi. Ihan mielenkiintoinen ajatus kuunnella kirjaa, niin että kirjoittaja itse lukee sen. Ehkä sitä kuunnellessa voisi oppia enemmän tästä ajattelun ajattelusta.

Oikeastaan on mielenkiintoista, miten monesta näkökulmasta tällaisena lumisadepäivänä voi asioita ajatella. Välillä tuntuu, että kaikki liittyy vain kuluttamiseen, toisessa hetkessä ollaan filosofisessa ajattelussa. Lumisateessa tuli kyllä itselleni ensimmäisenä mieleen, että kohta tulee joulu ja jouluvalot. Niitä on mukava katsella.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Ajatuksia ohitellessa kännykän kanssa kävelijöitä

|

Useasti liikkuessani eri paikoissa olen huomannut, että samalla, kun ihmiset kävelevät vaikka lentokentällä, he selaavat kännyköitään. Jos itsellä on kiire, niin asian huomaa tavallista paremmin. Kävely on yleensä hitaampaa, kun selaa samalla kännykkää. Usein muille tulee tarve päästä ohi. Tätä samaa kännykän kanssa kävelyä näkee monessa paikassa.

Näitä kännykän kanssa kävelijöitä ohitellessa tuli mieleeni Helsingin Sanomien uutinen 2.8.2023 ”Kiina rajoittaa nuorten äly­puhelinten käyttöä”. Myös Yle kertoi aiheesta 4.8.2023 uutisessa ”Ehdotus kännykän käyttörajoituksista: Kaksi tuntia päivässä 16-18-vuotiaille, tunti 8-16-vuotiaille – Kiina yrittää leikata ruutuaikaa”. Ylen uutisessa kerrotaan, että ehdotuksen mukaan alaikäisten ei pitäisi päästä kännykällä verkkoon iltakymmenen ja aamukuuden välillä.

Helsingin sanomien artikkelin alareunasta löysin linkkejä aikaisempiin artikkeleihin samasta aiheesta. Helsingin Sanomissa oli ollut 8.3. artikkeli ”Vastaanotolle saapuu täysin lukossa olevia nuoria: Psykologi kertoo mitä älylaitteet voivat pahimmillaan tehdä”. Artikkelia lukiessa ymmärsin, että tilanne voi olla selvästi haastavampaa verrattuna siihen, että kävellään kännykkä kädessä.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin myös Me Naiset -lehden nettiartikkelin aiheesta: Pimeällä puolella. ”TikTokin algoritmi voi syöstä alustaa selaavan yksitoikkoisen sisällön pyörteeseen. Asiantuntijan mukaan ilmiö lisää ahdistusta”.

En ole itse käyttänyt TikTokia, niin minulla ei ole siitä käytännön kokemusta, mutta artikkelista ymmärsin niin, että käyttäjä saa itselleen videoita ja hänen voi olla vaikea niiden katselemisesta irrottautua. Artikkeliin on haastateltu Traumaterapiakeskuksen kouluttajapsykoterapeutti Tuija Korhosta. Kirjoituksen mukaan hän on huomannut, että sosiaalinen media sekä palkitsee että huonontaa käyttäjän oloa nopeasti. Esimerkiksi aivojen palkkiojärjestelmä aktivoituu tykkäyksistä ja käyttäjän on vaikea suojella itseään tältä hyvän olon tunteelta. Tarkemmin hänen ajatuksia voi lukea kyseisestä artikkelista.

Tähän samaan aihepiiriin liittyen huomasin vielä Tiede 10/2023 lehdestä pienen artikkelin ”Nykynuoret ovat aiempaa ujompia”. Artikkelissa kerrotaan kanadalaistutkijoiden tutkimuksesta, jossa he totesivat Z-sukupolven edustajien eli zoomerien olevan ujompia kuin edeltävän Y-sukupolven eli millenniaalien. Tutkijat pohtivat, että ihmisarkuuden lisääntyminen liittyy kasvotusten tapahtuvat vuorovaikutuksen vähenemiseen. Mielenkiintoine artikkeli on tämänkin.

Monenlaisia näkökulmia näyttää kännykän käyttöön liittyvän. Joka tapauksessa on vaikea kuvitella enää elämää ilman kännykkää. Toisaalta on mukava, ettei enää ole voimassa korona-ajan rajoitukset ja voimme tavata toisia ihmisiä kasvotusten.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Mietteitä syksyn alkaessa

|

Elokuun viimeisen päivän aamuna katselin runsasta vesisadetta ja ajattelin, että syksy on tulossa. Samana aamuna Kauppalehdestä huomasin artikkelin: Pörssiyhtiöissä saneerataan rankalla kädellä – Investoinnit jäissä ja korot nakertavat: ”Tunnelma aika huolestuttava”. Kirjoituksen mukaan 45 Helsingin pörssin yhtiötä on kertonut muutosneuvotteluista tämän vuoden aikana. Yksityiskohtia en artikkelista lukenut, mutta jotenkin artikkeli sopi syksyiseen tunnelmaan, enää ei oltu kesän positiivisissa tunnelmissa.

Saman päivän Helsingin Sanomista huomasin Minttu Mikkosen kirjoittaman artikkelin Neuvotteluissa toimii taktiikka, jota ei äkkiseltään tule ajatelleeksi – ”Pitäisi opettaa kaikille”. Artikkeliin oli haastateltu Lottaliina Pokkista. Hänen mukaan neuvottelutaito on kansalaistaito, jota pitäisi opettaa kaikille. Haastattelu perustui ilmeisesti uuteen kirjaan Altavastaajan neuvotteluopas. Esimerkiksi artikkelissa mainitaan, että jos antaa toiselle jotain, voi itsekin saada enemmän. Jotenkin tämä artikkeli sopi yhteen tuon Kauppalehden artikkelin kanssa, sillä varsin monessa paikassa näytetään neuvottelevan.

Itse en vielä lukenut kunnolla Mikkosen artikkelia, mutta ehkä siitä voisi jotain uutta oppia, sillä harvemmin sitä on tullut mietittyä tarkemmin neuvottelemista. Alkuteksteistä ymmärsin, että Pokkisen mukaan neuvotteluosaamista voisi hyödyntää useissa elämän tilanteissa. Mikäli neuvottelutaidot kiinnostavat, niin artikkeli vaikuttaa ihan mielenkiintoiselle. Näin lomien jälkeen monenlaisia neuvotteluja todennäköisesti Suomessa käydään.

Elokuun viimeisen päivän iltapäivällä oli mukavan aurinkoista, joten syksyn tuleminen miltei unohtui. Itse osallistuin yhden kansainvälisen työryhmän Teams-kokoukseen. Osallistujia oli noin 15 eri puolilta maapalloa. Mielestäni kokous meni ihan hyvin, mutta en tiedä miten hyvin Teams-kokouksessa perinteisiä neuvottelutaitoja pystyy hyödyntämään. Itse koin niin, että tämä oma Teams-palaverini oli hyvin valmisteltu ja siksi se sujui hyvin. Lisäksi kaikilla oli aika selvä käsitys, mitä tehdään ja mitä tavoitellaan. Kansainvälisessä toiminnassa Teams-kokoukset ovat mukava vaihtoehto perinteisille kokouksille.

Säästä huolimatta syksy on vähitellen tulossa, joten toivottavasti tulee kaunis ruska ja erilaisia neuvottelut sekä kokoukset sujuvat mukavasti.

Hyvää syyskuuta kaikille!

Ulkoiset tukirakenteet voivat keventää fyysistä työtä

|

Katselin lauantaina 29.7. MTV:n Huomenta Suomi – lähetystä. Klo 9.05 tuli juttu ”Ulkonen tukirakenne apuna”. En nähnyt sitä tarkasti, mutta ymmärsin, että ulkoisen tukirakenteen avulla on esimerkiksi mahdollista nostaa laatikkoa kevyemmin. Toimittaja kokeili lähetyksessä laatikon nostoa.

Innostuin niin paljon aiheesta, että aloin etsiä netistä tarkemmin minkälaisia tukirakenteita käytännön töissä jo nykyään käytetään. Työterveyslaitoksen www-sivulta löytyi hanke ”Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla”. Työterveyslaitoksen sivun mukaan pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle ja lisää liikuntaelinvaivojen riskiä.

Kädet koholla joudutaan työskentelemään esimerkiksi asennustöissä, maalatessa sekä rakennus-, auto- ja metalliteollisuuden työtehtävissä. Hammaslääkärit ja parturi-kampaajat myös altistuvat kädet koholla työskentelyyn. Tällaisessa työskentelyssä voidaan käyttää keinotekoisia ulkoisia tukirankoja, eksoskeletoneja, joilla voidaan työtä keventää.

Työterveyslaitoksen sivulta löytyy myös hanke ”Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla logistiikka-alan erilaisissa työtehtävissä”. Hankkeen www-sivun mukaan Suomessa 19,2% työssä käyvistä miehistä ja 13,2 % naisista työskentelee enemmän kuin 1-2 tuntia päivittäin kumarassa tai muutoin hankalassa selän asennossa. Tällaisia töitä tehdään esimerkiksi teollisuudessa, rakennusalalla sekä logistiikassa. Tiedonsilta lehdessä on myös käsitelty aihetta 6.3.2023, jutussa ”Ulkoiset tukirangat kaipaavat vielä kehittämistä”.

Myös Yle on käsitellyt aihetta. 22.12.2021 on julkaistu tiedejuttu ”Kroppa kovilla. Eksoskeletonit voivat keventää fyysistä työtä”. Tämän jutun lisätiedoista löytyy podcast: Tiedeykkönen (toimittaja Teija Peltoniemi): Auttaako käsien ja selän ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä?

Löysin netistä myös mielenkiintoisen Satu Mänttärin PowerPoint esityksen ”Eksoskeletonin hyödyntäminen työkuormituksen hallinnassa” (pdf). Esityksessä on hyviä valokuvia siitä, miten näitä käytetään ja minkälaisissa tilanteissa. Esityksen ihan lopussa mainitaan myös hanke: Eksoskeletonit ja hoitajan muuttuva työarki (TUEKS). Aiheesta on helppo löytää netistä lisää esimerkkejä mm. hoitotyöhön liittyen.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tällaisten ulkoisten tukirankoja käyttö kehittyy. Itse en ole näitä käytännössä kokeillut, joten en osaa sanoa, miten paljon niistä on hyötyä. On hyvä, että tällaisia kehitetään, jotta töiden fyysistä kuormitusta voidaan vähentää ja säästytään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksilta sekä kiputiloilta (tarkemmin näitä on kuvattu TTL:n www-sivulla).

Mukavaa elokuuta kaikille!

Nro. 9 2023/1 Kartoitus sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta hermostoa rappeuttavien sairauksien riskiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät avoimia kysymyksiä liittyen siihen, onko sähkömagneettisilla kentillä vaikutuksia hermostoa rappeuttaviin sairauksiin, esim. Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin, ALS- ja MS -tautiin.

Sähkömagneettisten kenttien lähteiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja tutkimusryhmän mukaan eri ammattiryhmät ovat kiinnostuneita siitä, miten sähkömagneettiset kentät ja erityisesti voimakas niille altistuminen vaikuttavat ihmisen terveyteen. Aihetta käsitteleviä tutkimuksia on lukuisia, ja sähkömagneettisista kentistä on löydetty hyötyjäkin. Yhä enemmän julkaisuja ilmestyy kuitenkin niiden kielteisistä vaikutuksista terveyteen.

Tässä tutkimuksessa tutkijat halusivat kartoittaa julkaistuja tutkimuksia siitä, miten sähkömagneettiset kentät mahdollisesti vaikuttavat hermostoa rappeuttavien tautien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin sekä ALS- ja MS-taudin, esiintyvyyteen. Julkaisujen perusteella he havaitsivat sähkömagneettisella altistuksella olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, jolloin järkevien ja selkeiden johtopäätösten vetäminen on vaikeaa.

Analysoidessaan WHO:n kuolleisuustilastojen epidemiologisia tietoja tutkijat havaitsivat, että kuolleisuus neurologisiin sairauksiin on 15 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti verrattuna kehittyneiden maiden kokonaisväestönkasvuun.

Tutkimuksessa keskityttiin niin ikään tähän mennessä julkaistujen tutkimusten puutteisiin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat yksiselitteisten johtopäätösten tekemistä. Suurimpina ongelmina tutkimusryhmä koki tutkimuksissa käytetyt menetelmät, puutteelliset tiedot sähkömagneettisten kenttien vaikutusmekanismeista ja muut hermostoa rappeuttaviin sairauksiin vaikuttavat tekijät.

Tutkijat olivat sitä mieltä, että sähkömagneettisen altistuksen vaikutus hermostoa rappeuttavien sairauksien esiintyvyyteen on yhä auki. Heidän mukaansa tarvitaan lisää perusteellista tutkimusta, jotta voidaan analysoida sähkömagneettisten kenttien toimintamekanismeja hermostoa rappeuttavissa sairauksissa.

Lähde:
Wyszkowska J, Pritchard C. Open questions on the electromagnetic field contribution to the risk of neurodegenerative diseases. International Journal of Environmental Research and Public Health 2022, 19, 16150.