Uuteen vuoteen pakkasia miettien

|

Vuosi vaihtui ja vuoden 2024 ensimmäisenä päivänä on ollut niin kylmä, että Ilmatieteenlaitos antoi pakkasvaroituksen eri puolelle Suomea. Itsekin huomasin ulkona käydessäni, että oikeasti on kylmä keli. Päästyäni kotiin, olen ollut mielissäni siitä, miten mukavan lämmintä on sisällä. Sitä ei aina huomaa, miten mukava on kylmänä pakkaspäivänä olla lämpimästi sisätiloissa. Kaikkialla ei ole tapana rakentaa asuntoja yhtä hyvin mitä Suomessa rakennetaan. Oli mukava huomata se näin vuoden alussa.

Katsoessani TV:n säätiedotusta, jossa ennustetaan kylmien päivien jatkuvan, innostuin tutkimaan mitä ohjeita on kylmässä työskentelystä. Työterveyslaitoksen www-sivuilta löytyi sivu ”Lämpöolosuhteet työpaikalla”. Sivulla kerrotaan, että kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Kaikille on varmaan tuttua, että kylmässä ollessa jäähtyminen johtaa lihasvärinään. Kirjoituksen mukaan, kun kyseessä on voimakas lihasvärinä, se voi lisätä lämmöntuotannon 4–5-kertaiseksi levossa olemiseen verrattuna. Kylmässä voi toimintakyky heikentyä ja tapaturmien riski lisääntyy. Kylmään voi liittyä myös vaurioita, joista voi tarkemmin lukea Työterveyslaitoksen sivuilta.

Sinänsä ei ole yllättävää, vaikka näin vuoden vaihtuessa on varsin kylmää. Niin on ollut monesti aikaisemminkin. Yli kolmenkymmenen asteen pakkasia on ehkä ollut vähän harvemmin, mutta muistaakseni yli 20 asteen pakkaset ovat aika tyypillisiä vuoden alkupuolella.

Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki miettiä mennyttä vuotta ja arvioida tulevaa. TV-uutisista on voinut huomata, että paljon isoja asioita on tapahtunut ja todennäköisesti isoja asioita on tulossa tänäkin vuonna. Välillä on ehkä hyvä yrittää pitää jatkuvasta uutisvirrasta taukoa, niin pystyy paremmin keskittymään elämän pieniin omiin asioihin.

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutusten osalta oletettavasti vuoden 2024 yksi keskeinen asia tulee olemaan SCHEER:n kannanotto matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Tilannekatsauksessa 2/2023 kerroin, että tähän kannanottoon on voinut lähettää kommentteja. Oletan, että se valmistuu vuonna 2024. Itse jatkan tilannekatsauksia myös vuonna 2024.

SCHEER:n kannanottoa ehkä käsitellään kesällä BioEM2024 konferenssissa. Mielenkiinnolla odotan myös CIGRE:n Paris Session 2024 tapatumaan tänä vuonna.

Vuoden vaihtuessa tehdään myös usein erilaisia lupauksia. Siihen teemaan sopii ehkä Helsingin Sanomista 23.12.2023 löytäneeni artikkeli ”Ihminen aliarvioi ystävällisten tekojensa vaikutuksen ja kuvittelee, että muut pitävät hyväntahtoisia eleitä outoina”. Jos ymmärsin oikein, niin ihmisten välinen ystävällisyys on merkityksellisempää kuin yleensä ajattelemme. Ehkä ystävällisyyttä on hyvä pyrkiä lisäämään vuonna 2024. Tarkemmin tietoa aiheesta löytyy tuosta artikkelista.

Kovista pakkasista huolimatta toivon kaikille onnellista alkanutta vuotta 2024.

Hyvää tammikuuta kaikille!

Nro. 9 2023/2 Työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja follikulaarisen lymfooman riski perheiden tapaus-verrokkitutkimuksessa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyttä follikulaarisen lymfooman riskiin. He eivät saaneet tutkimustuloksista tukea tälle yhteydelle.

Työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydestä follikulaarisen lymfooman riskiin on tutkimusryhmän mukaan olemassa hyvin vähän todisteita. Siksi heidän tavoitteenaan tässä tutkimuksessa oli selvittää tätä yhteyttä.

Tutkimusryhmä suoritti Australiassa perheiden tapaus-verrokkitutkimuksen vuosina 2011–2016. Tutkimukseen osallistui 681 tapausta ja 1 184 verrokkia. Verrokeissa oli perheenjäseniä, 294 sisarusta ja 179 puolisoa tai kumppania, ja 711 ei sukua olevia rekrytoituja vastaavanlaisesta australialaisesta multippelin myelooman tutkimuksesta.

Tutkijat selvittivät osallistujien tarkan työhistorian kyselyllä, jossa nämä täyttivät kalenteriin kaikki työpaikkansa koko elinikänsä ajalta. Altistumisen pientaajuisille magneettikentille tutkimusryhmä arvioi käyttäen työaltistematriisia ja yleistä 10 vuoden viiveaikaa. He tutkivat yhteyttä follikulaarisen lymfooman riskiin logistisen regressioanalyysin avulla huomioiden tapausten ja verrokkien sukulaissuhteen. Tutkimuksessa suoritettiin useita herkkyysanalyyseja, joissa jaoteltiin verrokit tyypin ja sukupuolen perusteella, luokiteltiin pientaajuisille magneettikentille altistuksen prosenttipisteitä kvartiilien lisäksi, tutkittiin pientaajuisille magneettikentille altistumisen voimakkuus eniten altisteisissa töissä ja käytettiin lyhyempää 1 vuoden viiveaikaa ja kumulatiivista altistumista viimeisten 1–9 vuoden aikana.

Tutkijat eivät saaneet tutkimustuloksista tukea työperäisen magneettikentille altistumisen ja follikulaarisen lymfooman riskin väliselle yhteydelle. Vaikka heidän mielestään perheenjäsenten ottaminen osaksi suurempaa verrokkiryhmää saattoi vääristää riskiarviota alhaisemmaksi, tapauksiin ja ei-sukua oleviin verrokkeihin rajattujen herkkyysanalyysien löydökset olivat kuitenkin samanlaisia. Tutkijat ehdottavat lisätutkimuksia, joissa magneettikenttäaltistusta on arvioitava paremmin ja otannan on oltava suurempi. Näin voitaisiin selvittää pientaajuisille magneettikentille altistumisen mahdollista osallisuutta lymfooman syntyyn ja vaikuttaa työturvallisuustoimenpiteisiin.

Lähde:
Odutola M K, van Leeuwen M T, Bruinsma F J, Benke G, Turner M C, Trotman J, Turner J, Seymour J F, Miles Prince H, Milliken S T, Tiley C, Hertzberg M, Roncolato F, Opat S, Lindeman R, Verner E, Underhill C R, Cardis E, Giles G, Vajdic C M. Occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields and follicular lymphoma risk: a family case–control study. Occup Environ Med 2023, 80, 599–602

Nro. 8 2023/2 Turvallisuusongelmat ja -suositukset työskenneltäessä jännitteisten sähkölinjojen lähistöllä

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tarkastelevat riskejä, joita esiintyy työskenneltäessä jännitteettömillä sähkölinjoilla lähellä jännitteisiä voimajohtoja. He käyvät artikkelissa läpi säännöksiä, työperäisen altistuksen rajoja, riskityyppejä ja analyyseja sekä suosituksia riskien vähentämiseen. Kirjoittajat peräänkuuluttavat yrityksiä keskittymään prosesseihin, koulutukseen ja kenttävalvontaan ja huomioimaan sen, että jännitteettömässäkin työssä on kyse sähköturvallisuudesta.

Tässä artikkelissa tarkasteltiin riskejä, joita esiintyy työskenneltäessä jännitteettömillä sähkölinjoilla lähellä jännitteisiä voimajohtoja. Esimerkkejä tämänkaltaisesta työstä ovat esimerkiksi eristeiden vaihdot, johtimien asennukset ja korjaukset, työskentely valokuitujen parissa ja tornirakenteiden pystytys. Tutkimusryhmä kävi läpi artikkelissa säännöksiä, työperäisen altistuksen rajoja, riskityyppejä ja analyyseja ja suosituksia riskien vähentämiseen.

Sähkölinjalla työskentelevät saattavat tutkimusryhmän mukaan kokea lämpöaltistusta ja saada esimerkiksi palovammoja valokaarten, materiaalin syttymisen ja kuumien pintojen takia. Sähköiskujen vaaraa aiheuttavat puolestaan esimerkiksi suora kosketus jännitteisiin osiin, vaihtovirran indusoituminen ja sähkölinjaan varastoituneet purkaukset. Sähkölinjojen läheisyydessä työskentelevät altistuvat helposti myös voimakkaille sähköisille, magneettisille ja sähkömagneettisille kentille.

Kun tutkimusryhmä kävi läpi sähkötöissä tapahtuneita tapaturmia, nousi esiin useita vaihtovirran indusoiman jännitteen ja virran aiheuttamia onnettomuuksia ja kuolemantapauksia. Tutkimusryhmä painotti tällaisen sähköiskun vaaran huomioimista työskenneltäessä sähkölinjojen läheisyydessä. He analysoivat perusteellisesti työtapojen ja henkilösuojainten vaikutusta riskien syihin ja vähenemiseen ja pitivät erityisesti näitä töitä varten kehitettyjä henkilösuojaimia hyvänä keinona vähentää vaihtovirran indusoitumisen riskiä sähkölinjojen lähellä työskenneltäessä. Artikkelissa esiteltiinkin uudentyyppisiä sähköä johtavia vaatteita ja niiden laboratoriotestausmenetelmiä.

Tutkimusryhmä totesi, että jännitteisten sähkölinjojen läheisyydessä tehtävien töiden riskit tulisi määrittää ja niitä tulisi lieventää, sillä hallitsemattomista riskeistä saattaa aiheutua onnettomuuksia. Heidän mukaansa joidenkin yritysten turvallisuusohjelmissa niitä ei oteta huomioon, koska työt katsotaan ”jännitteettömiksi”. Tutkimusryhmä kehottaa yrityksiä keskittymään prosesseihin, koulutukseen ja kenttävalvontaan ja nostamaan esiin sitä tosiasiaa, että jännitteettömässäkin työssä on kyse sähköturvallisuudesta.

Lähde:
Szabó D, Gyergyádesz L, Németh B, Ramirez-Bettoni E. Safety concerns and recommendations during work in the vicinity of energized lines. 2023 IEEE Power & Energy Society General Meeting.

Nro. 7 2023/2 Pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien vaikutus suurjännitesähköasemien työntekijöiden veren ominaisuuksiin ja maksan entsyymeihin petrokemian teollisuudessa – mittaus ja arviointi

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat mittasivat ja arvioivat vaikutusta, joka pientaajuisilla sähkömagneettisilla kentillä on petrokemian teollisuuden suurjännitesähköasemien työntekijöiden veren ominaisuuksiin ja maksan entsyymeihin. He valitsivat kaksi 50 työntekijän ryhmää, joista toinen oli työssään pitkäaikaisesti altistunut sähkömagneettisille kentille. Toinen ryhmä oli hallinnollisissa tehtävissä toimivista työntekijöistä koostuva verrokkiryhmä. Tulosten perusteella pientaajuisille magneettikentille altistumisella ei ollut tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia.

Tutkimusryhmän mukaan sähkö- ja magneettikentille altistumista on ollut aina, mutta parin viimeisen vuosikymmenen aikana on herännyt huoli pientaajuisten magneettikenttien mahdollisista terveysvaikutuksista. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole tutkijoiden mielestä saatu tarkkoja vastauksia. Siksi heidän tavoitteenaan tässä tutkimuksessa oli mitata ja arvioida vaikutusta, joka pientaajuisilla sähkömagneettisilla kentillä on veren ominaisuuksiin ja maksan entsyymeihin petrokemian teollisuuden suurjännitesähköasemien työntekijöillä.

Tämä deskriptiivis-analyyttinen poikittaistutkimus tehtiin Etelä-Iranissa vuonna 2021. Tutkijat valitsivat kaksi 50 työntekijän ryhmää, joista toinen oli työssään kroonisesti altistunut sähkömagneettisille kentille ja toinen oli hallinnollisissa tehtävissä toimivista työntekijöistä koostuva verrokkiryhmä.

Tutkimusryhmä määritti kaikille sähköasemille 200 mittauspistettä, joista mitattiin sähkömagneettisia kenttiä. Mittausten perusteella laadittiin sähkö- ja magneettikenttien jakautumiskaaviot sähköaseman generaattorisalin ympärillä. Magneettikentän mitattu minimiarvo oli 0,8 mG (0,08 μT) ja maksimiarvo 2 019 mG (201,9 μT). Sähkökentän voimakkuuden minimiarvo oli 0,003 mV ja maksimiarvo 215 mV.

Työntekijöiden demografiset tiedot, veren ominaisuudet ja maksan entsyymit saatiin heidän vuosittain kerättävistä terveystiedoistaan. Tutkijat analysoivat näissä muuttujissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2018–2020 sekä verrokki- että tapausryhmästä. Viimeisessä vaiheessa tutkittiin sähkö- ja magneettikentän vaikutusta veren ominaisuuksiin ja maksan entsyymeihin kummassakin ryhmässä moninkertaisen regressiomallin avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella pientaajuisille magneettikentille altistumisella ei ollut tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia, sillä tutkimus- ja verrokkiryhmän demografisissa muuttujissa ja veri- tai maksa-arvoissa vuosina 2018–2020 ei ollut merkittäviä eroja. Lisäksi työntekijöiden altistuminen pientaajuisille magneettikentille alitti sallitun rajan.

Lähde:
Moslemi S, Ghotbi Ravandi M R, Zare S, Tohidi Nik H. Measuring and assessing the effects of extremely low-frequency electromagnetic fields (ELF-EMF) on blood parameters and liver enzymes of personnel working in high voltage power stations in a petrochemical industry. Heliyon 9 (2023) e15414.

Nro. 6 2023/2 Turvallisuusanalyysi ja suojautumissuunnitelma ihmisten altistumisesta pientaajuisille magneettikentille sähköajoneuvoissa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät pientaajuisen magneettikentän jakautumista sähköajoneuvon ohjaamossa ja ihmisen magneettikenttäaltistuksen turvallisuutta tekemällä testimittauksia. He arvioivat myös simulaatioanalyysin avulla ihmisen sähkömagneettista altistusta laskemalla magneettivuon tiheyden, indusoidun sähkökentän voimakkuuden ja indusoidun virrantiheyden. Tulokset alittivat kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICNIRP) väestöaltistukseen liittyvät suositustasot.

Sähköajoneuvojen tehon yhä kasvaessa kuljettajat ja matkustajat saattavat tutkimusryhmän mukaan altistua ohjaamossa kudoksiin ja elimiin kohdistuville elektromagneettisille riskeille, ja pitkäaikainen altistuminen monimuotoiselle sähkömagneettiselle ympäristölle voi aiheuttaa kumulatiivisia vaurioita keholle. Tässä tutkimuksessa esiteltiin simulaatiota ja testausta hyödyntävä synerginen menetelmä ihmisen sähkömagneettisen altistuksen turvallisuuden tutkimiseen.

Tutkimusryhmä arvioi pientaajuisen magneettikentän jakautumista sähköajoneuvon ohjaamossa ja ihmisen magneettikenttäaltistuksen turvallisuutta tekemällä testimittauksia. Lisäksi he selvittivät simulaatioanalyysin avulla ihmisen sähkömagneettista altistusta laskemalla magneettivuon tiheyden, indusoidun sähkökentän voimakkuuden ja indusoidun virrantiheyden.

Tutkimus vahvisti, että sähköajoneuvon kiihdytystilassa virtajohdon muodostamalla pientaajuisella sähkömagneettisella kentällä oli merkittävin vaikutus ihmiskehoon. Tulokset olivat kuitenkin reilusti alle niiden raja-arvojen, jotka on määritetty Kiinan ympäristönsuojeluministeriön elektromagneettisen ympäristön hallinnasta ja kansanterveyden suojaamisesta antamassa standardissa GB8702-2014 ja Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICNIRP) suosituksissa väestöaltistukselle.

Simulaatiolaskelmien ja testissä mitattujen arvojen välinen suhteellinen virhe oli alle 15 prosenttia, mikä oli tutkimusryhmän mukaan vaatimusten mukainen ja simulaation toistettavuutta parantava taso. Tutkimus osoitti, että magneettikentän taajuus, ajovirta, ajoneuvon korimateriaali ja virtajohdon rakenne vaikuttavat ajoneuvon virtajohdon muodostaman elektromagneettisen kentän jakautumiseen ajoneuvon ohjaamossa. Tutkimusryhmän mukaan nämä tekijät on huomioitava tulevissa suunnitelmissa ihmisten suojelemiseksi altistumiselta pientaajuiselle magneettikentälle sähköajoneuvoissa.

Lähde:
Tan L, Li G, Xie Q, Xiang Y, Luo B. Study on the safety assessment and protection design of human exposure to low-frequency magnetic fields in electric vehicles. Radiation Protection Dosimetry, 2023, 1–15