Nro. 3 2024/2 Kiinteistömuuntamojen tuottamat pientaajuiset sähkömagneettiset kentät työ- ja asuinpaikassa altistumista arvioivissa tutkimuksissa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat kävivät läpi julkaistuja tutkimuksia ja arvioivat terveysvaikutuksia, jotka liittyivät kiinteistömuuntamojen muodostamiin pientaajuisiin magneettikenttiin työ- ja asuinpaikassa. Tutkijat eivät löytäneet mielestään riittäviä todisteita siitä, että kiinteistömuuntamoiden muodostamien pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien aikaansaamat keskimääräiset altistustasot pystyisivät aiheuttamaan merkittäviä riskejä terveydelle.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käytön yleistyminen 2000-luvulla on tutkimusryhmän mukaan lisännyt ihmisten altistumista keinotekoisille sähkömagneettisille kentille. Tämä muodostaa tutkimusryhmän mielestä mahdollisen uhan kansanterveydelle. Tavanomaisten sähkölaitteiden lisäksi mahdollisesti voimakkaita pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä tuottavat kiinteistömuuntamot, joille työntekijät ja koko väestö altistuu. Tästä voi olla seurauksena akuutteja ja vakavia terveyshaittoja.

Tässä katsauksessa tutkijat yhdistelivät todisteita julkaistuista tutkimuksista ja arvioivat terveysvaikutuksia, jotka olivat seurausta altistumisesta kiinteistömuuntamojen muodostamille pientaajuisille magneettikentille työ- ja asuinpaikassa. He dokumentoivat todisteet muotoilemalla sisäänotto- ja poissulkukriteerit PECO-menetelmällä ja valitsivat mukaan kelpuutettavat tutkimukset systemaattisen kirjallisuuskatsauksen raportointityökalulla PRISMA. PRISMA-ohjeistusta seuraamalla tutkijat valikoivat tähän katsaukseen yhteensä 13 tutkimusta.

Asuinpaikassa altistumista arvioivissa tutkimuksissa korkein magneettikenttäaltistuksen taso 11,60 μT oli 0,2 m kiinteistömuuntamon yläpuolella ja alhaisin taso 0,1 μT kodin sähkölaitteiden läheisyydessä huoneissa, joissa ei ollut kiinteistömuuntamoa. Työperäistä altistumista arvioivissa tutkimuksissa korkein altistumistaso oli 4,67 μT sisällä muuntamossa ja alhaisin >0,05 μT.
Asuinpaikassa altistumiseen liitetyistä terveyshaitoista tutkimuksissa nousi yleisimmin esiin syöpä, jos altistus oli kestänyt yli 34 vuotta. Työperäistä altistumista arvioivissa tutkimuksissa taas yleisimpiä terveyshaittoja olivat määrittelemättömät altistumisoireet, kun altistumisaika oli ollut 3 vuotta tai 18 kuukautta.

Tässä katsauksessa tutkimusryhmä ei löytänyt riittäviä todisteita siitä, että kiinteistömuuntamoiden muodostamien pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien aikaansaamat keskimääräiset altistustasot pystyisivät aiheuttamaan merkittäviä riskejä terveydelle. Ryhmän mukaan löydöksillä on kuitenkin merkitystä ympäristö- ja työterveyden ja turvallisuuden kannalta.

Lähde:
Rathebe P C, Matjutla N, Ndwandwe V, Mafa T. Extremely low-frequency electromagnetic fields from indoor transformers: a review of occupational and residential exposure assessment studies, Cogent Engineering, 2024, 11:1, 2399302.

Nro. 2 2024/2 Sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdolliset terveysvaikutukset: ajantasaistettu versio taajuuksista 1 Hz – 100 kHz

Päätoimittajan kommentti: SCHEER:n (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) ajantasaistettu kannanotto sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta taajuuksille 1 Hz – 100 kHz on julkaistu. SCHEER on Euroopan komission riippumaton tieteellinen komitea, joka antaa tieteellisiä lausuntoja ja riskinarviointeja. Komissio on pyytänyt aikaisemmin kahta kannanottoa sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta. Tämä artikkeli käsittelee taajuuksia 1 Hz – 100 kHz.

Euroopan komission riippumaton tieteellinen komitea SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) antaa tieteellisiä lausuntoja ja riskinarviointeja. Komissio on pyytänyt siltä kahta kannanottoa sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta. Tämä artikkeli on kannanoton (Opinion) II ajantasaistettu versio, jossa huomioidaan taajuudet 1 Hz – 100 kHz.

SCHEER-komitean läpikäymissä kirjallisuuskatsauksissa on raportoitu, että Euroopan väestön altistuminen alittaa Euroopan Neuvoston suosituksen 1999/519/EY altistusrajat. Komitean mukaan saatavilla ei ole systemaattisia kirjallisuuskatsauksia tai meta-analyysejä melatoniinihypoteesin, radikaaliparimekanismien, oksidatiivisen stressin tai epigeneettisten vaikutusten yhteydestä altistumiseen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille. Komitea löysi kuitenkin heikkoja todisteita vuorovaikutusmekanismien osuudesta pientaajuisten magneettikenttien eläville kohteille aiheuttamiin terveysriskeihin mutta peräänkuulutti lisätutkimusta aiheesta.

Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset leukemiasta ja pientaajuisille magneettikentille altistumisesta paljastivat komitealle johdonmukaisia mutta maltillisia riskiarvioita. Annos-vastekäyrää ei kuitenkaan kyetty muodostamaan. Epidemiologisista tutkimuksista saatujen lapsuusiän leukemiaa koskevien tietojen todistearvo on komitean mukaan heikko, koska niissä käytetyt eläinmallit eivät sovi aiheen tutkimiseen. Heikkoja todisteita oli myös vaikutusmekanismeista kasvainten muodostumiselle.

Komitea löysi kohtalaisia todisteita työperäisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen ja ALS-taudin välisestä yhteydestä, heikkoja todisteita yhteydestä Alzheimerin tautiin ja dementiaan mutta vain epävarmoja todisteita asuinpaikassa altistumisen ja näiden sairauksien yhteydestä. Yhteyttä Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin ei havaittu.

Pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumista ja neurofysiologisia seurauksia käsitteleviä systemaattisia kirjallisuuskatsauksia tai meta-analyyseja ei löytynyt, eikä sellaisia ollut julkaistu vuoden 2015 jälkeen pientaajuisille magneettikentille altistumisesta ja itse raportoiduista oireistakaan. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja raskauden tai raskaustulosten välillä ei puolestaan havaittu yhteyttä. Lopputuloksena komitea ehdotti lisätutkimuksia kaikista tutkimistaan aiheista.

Lähde:
Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks. SCHEER. Final Opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF): Update with regard to frequencies between 1 Hz and 100 kHz. 2024. https://health.ec.europa.eu/document/download/85ef39d5-49dc-4b5a-b875-54e578d1d2bc_en?filename=scheer_o_063.pdf

Nro. 1 2024/2 Pääkirjoitus

Olen tilannekatsauksen pääkirjoituksessa kertonut useasti siitä, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER:ltä (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Marraskuussa 2023 SCHEER käynnisti julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Nyt tämä päivitetty kannanotto on saatu valmiiksi. Kannanotosta on kerrottu tarkemmin tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa. Kannanotossa on käsitelty samoja aiheita, joita on aikaisemmin käsitelty myös näissä tilannekatsauksissa. SCHEER:n www-sivuilta näyttävät löytyvän myös kommentit, joita he ovat saaneet kannanottonsa luonnokseen liittyen.

Elokuun lopussa järjestettiin CIGRE:n Paris Session 2024. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö. Tänä vuonna tilaisuudessa ei juurikaan sivuttu sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyviä asioita. CIGRE:llä on ”Advisory Group on EMF and Health”, joka seuraa aihetta.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Kuten edellä mainitsin, tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa on tietoa SCHEER:n päivitetystä kannanotosta. Katsauksen alkupuolella on käsitelty tällä kertaa Wilmsin tuumoria eli nefroblastoomaa, joka on lapsuusiän munuaiskasvain ja kirjoittajien mukaan neljänneksi yleisin lasten syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Artikkelissa on tutkittu laajasti ympäristöriskitekijöitä, ja yhtenä riskitekijänä on ollut isän työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille.

Tällä kertaa useammassa artikkelissa on käsitelty voimajohtoihin liittyviä sähkö- tai magneettikenttiä. Magneettikenttiä on mitattu tai simuloitu. Yhdessä artikkelissa on myös tutkittu voimajohdon alla olevan puun vaikutusta sähkökenttään. Aihetta on vuosia sitten tutkittu myös Suomessa, joten oli mielenkiintoista lukea, mitä muualla on saatu selville.

Katsauksen lopussa on tälläkin kertaa työntekijöiden terveyteen liittyvä artikkeli. Artikkelin aiheena on magneettikentille altistumisen genotoksiset vaikutukset.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Euroopan komission riippumattoman tieteellisen komitean SCHEER:n kannanotto sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta (1 Hz – 100 kHz) valmistui

Euroopan komission riippumattoman tieteellisen komitean SCHEER:n kannanotto sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta (1 Hz – 100 kHz) valmistui

Olen tilannekatsauksen pääkirjoituksessa kertonut useasti siitä, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER:ltä (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Marraskuussa 2023 SCHEER käynnisti julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Nyt tämä päivitetty kannanotto on saatu valmiiksi. Kannanotosta on kerrottu tarkemmin tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa. Kannanotossa on käsitelty samoja aiheita, joita on aikaisemmin käsitelty myös näissä tilannekatsauksissa. SCHEER:n www-sivuilta näyttävät löytyvän myös kommentit, joita he ovat saaneet kannanottonsa luonnokseen liittyen.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2025.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) julkaisi painopisteitään

Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuudessa toimii Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC), joka kokoaa maailmalta kertynyttä syöpätutkimusta yhteen ja arvioi tutkimustuloksia. Tämän työn tuloksena syntyy raportteja IARC-monografioita. Nyt on julkaistu neuvoa-antavan ryhmän suositukset IARC-monografioiden painopisteistä vuosina 2025–2029. Tarkemmin asiasta voi lukea heidän www-sivultaan.

Google-kääntäjän avulla käänsin aihetta ja sain seuraavan teksti: ”Neuvoa-antava ryhmä käsitteli yli 200 nimettyä tekijää, mukaan lukien tartunta-aineet, biotoksiinit, monimutkaiset altistukset, hiukkaset ja kuidut, metallit, lääkkeet, fysikaaliset aineet ja laaja valikoima kemikaaleja. Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli jokaisen tekijän osalta todisteita ihmisten altistumisesta, ihmisten syövästä, koe-eläinten syövästä ja syöpää aiheuttavista mekanismeista IARC-monografioiden johdanto-osassa kuvattujen menetelmien mukaisesti. Prioriteetti määritettiin ihmisten altistumisen todisteiden vahvuuden ja sen mukaan, voisivatko saatavilla olevat karsinogeenisuustiedot tukea uutta tai päivitettyä arviointia”.

He ovat julkaisseet myös posterin ”Priorities recommended for IARC Monographs evaluation in 2025–2029”, josta voi itse katsoa miten joku kiinnostava tekijä on sijoittunut. Posteri löytyy tästä linkistä (pdf).

Samaan aikaan, kun kirjoitin tätä blogia kuuntelin TV:stä uutista, jossa kommentoitiin Suomessa äskettäin julkaistua ravitsemussuositusta. En ole siihen ehtinyt vielä kunnolla perehtyä, mutta siitä löytyy hyvin tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivulta. Aiheesta on tehty myös raportti ”Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024”. Raportin voi ladata PDF-tiedostona.

Muistaakseni tätä ravitsemussuositusta perusteltiin esim. lisääntyneellä syöpäriskillä joidenkin tuotteiden kohdalla. Näistä IARC:n aineistoista voimme kaikki itse tutkia syöpäriskejä ja ottaa sen sitten huomioon, kun tutkimme uutta ravitsemussuositusta.

Mukavaa joulukuuta kaikille!