Nro. 13 / 2010/1 Sähkö- ja magneettikenttäaltistus Tampereen alueen 110 kV:n sähköasemilla työskenneltäessä

|
Päätoimittajan kommentti: Kotimainen tutkimus, jossa on selvitetty, ylittääkö työntekijäaltistus 110 kV:n sähköasemilla (Tampereen alueella) direktiiviehdotuksen toiminta-arvon. Joillakin hoitotasoilla ylittyy direktiiviehdotuksen toiminta-arvo 10 kV/m.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työntekijöiden altistumista sähkö- ja magneettikentille 110 kV:n sähköasemien työtehtävissä uuden direktiiviehdotuksen näkökulmasta. Kesällä 2008 tehtiin seitsemällä 110 kV:n sähköasemalla sähkö- ja magneettikenttämittauksia eri työtehtävissä.

Yhteensä tehtiin 89 sähkökenttämittausta ja 99 magneettikenttämittausta. Mittaukset ryhmiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, missä työtehtävät tehdään: 1) kulkeminen sähköasemalla tai laitteiden ohjaaminen maantasolta, 2) työskentely hoitotasoilla, 3) kulkeminen tehomuuntajan ympärillä maan tasolla tai seisominen tikkailla, 4) työskentely nostokorista (lampunvaihto).

Mittausten perusteella voitiin todeta, että 110 kV:n sähköasemilla hoitotasoilla työskenneltäessä työntekijät voivat altistua suuremmalle sähkökentälle kuin 10 kV/m, mikä on direktiiviehdotuksen toiminta-arvo. Hoitotasoja oli Tampereen alueen sähköasemilla viisi ja niistä kolmella ylitettiin direktiiviehdotuksen toiminta-arvo. Suurin mitattu sähkökenttä oli 16,6 kV/m, eli ylitys oli ihan merkittävä. Kun toiminta-arvo 10 kV/m ylittyy, pitää direktiiviehdotuksen mukaisesti selvittää, ylittyykö ihmiseen indusoituvan virrantiheyden raja-arvo 10 mA/m2 keskushermoston alueella.

Tehomuuntajan ympärillä liikkuessa suurimmat sähkökentät olivat varsin pieniä, mutta mitatut magneettikentät olivat suurempia kuin mitä muualla asemalla mitattiin. Kuitenkin nämä magneettikenttäarvot jäivät selvästi alle direktiiviehdotuksen toiminta-arvon. Myös ELT-400 mittarin ilmoittama magneettikentän prosenttiosuus työntekijäaltistumisrajasta oli alle 50 %. Mittausten perusteella on tarkoitus käynnistää laajempia mittauksia.

Lähde:

Korpinen L., Pääkkönen R. 2010. Brief communication, Occupational exposure of electric and magnetic fields during work tasks at 110 kV substations in the Tampere region. Bioelectromagnetics 31:252-254

Nro. 12 / 2010/1 Vain harva suomalainen mainitsi sähköyliherkkyyden kyselytutkimuksessa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa on mielenkiintoinen havainto: tavalla, miten sähköyliherkkyydestä tutkimuksessa kysytään, voi olla vaikutusta vastauksiin.

Laajassa väestötutkimuksessa selvitettiin uuden tekniikan mukanaan tuomien muutosten vaikutusta työikäisen väestön terveyteen.

Tutkimusryhmä lähetti kyselylomakkeen 15 000 työikäiselle suomalaiselle syksyllä 2002. Kysely sisälsi ergonomiaa, psyykkistä kuormitusta ja tapaturmia käsitteleviä kysymyksiä. Teknisiä laitteita, joiden käyttöä ja tuntemusta kartoitettiin, olivat muun muassa matkapuhelin, tietokone ja digi-TV sekä näihin liittyvät palvelut, kuten Internet ja teksti-TV. Vastauksia saatiin 6120 ja vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta. Kysymykset oli suurimmaksi osaksi muotoiltu monivalintatehtäviksi.

Kyselyn lopussa olleeseen avoimeen kysymykseen vastaajat saivat kertoa huomioita uuteen tekniikkaan liittyvistä terveyskysymyksistä. Avoimiin kysymyksiin vastauksia saatiin yhteensä 1300 ja niiden analysointi on saatu päätökseen.

Kaikki avoimet vastaukset luokiteltiin. Erikseen käytiin läpi ne vastaukset, joissa vastaaja oli epäillyt kännykän tai muiden sähkölaitteiden käytön aiheuttaneen hänelle itselleen oireita. Kaiken kaikkiaan 0,7 prosenttia kyselyyn vastanneista koki saaneensa oireita kännykän tai muiden laitteiden käytöstä. Vastaajista 0,5 prosenttia liitti oireensa kännykän käyttöön. Vastaajien kertomat oireet voitiin luokitella päänsärkyyn, korvakipuun ja lämpötuntemuksiin. Usein vastaaja ei kertonut kuin vain yhdestä oireesta.

Verrattuna muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin TTY:n aineistossa kännykkään liittyvistä oireista kertoi todella harva. Tutkimusmenetelmä todennäköisesti vaikutti tulokseen. Kyselyssä ei kysyneet suoraan, onko vastaajalla sähköyliherkkyyttä, koska kysymys on johdatteleva. Vastaukset saatiin avoimella kysymyksellä, jonka perusteella oli mahdollista tehdä laadullista vastausten käsittelyä.

Lähde:

Korpinen, L. & Pääkkönen, R. 2009. Self-report of physical symptoms associated with using mobile phones and other electrical devices. Bioelectromagnetics 30, 5, pp. 431-437.

Nro. 11 / 2010/1 Pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvät ammattitaudit – tulevaisuuden tarpeet ja suositukset

|
Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat miettivät, mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumiseen liittyvistä terveysvaikutuksista. He ehdottavat kansainvälistä yhteistutkimusta ALS-tautiin liittyen.

Ammattitauteihin liittyvä epidemiologinen kirjallisuus pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista sisältää paljon rakenteeltaan ja laadultaan erilaisia tutkimuksia ja monenlaisia sairauksia: erilaisia syöpiä, sydän- ja verisuonitauteja, masennusta ja itsemurhia sekä hermostoa rappeuttavia tauteja kuten Alzheimerin tauti ja ALS-tauti.

Tutkijat paneutuivat seminaarissa vuonna 2006 työpaikalla sähkömagneettikentille altistumista käsitteleviin tutkimuksiin, erityisesti niiden metodologisiin heikkouksiin, ja ehdottivat analyyttisia tapoja näiden korjaamiseen. He määrittelivät myös ensisijaisia tutkimuskohteita epävarmuustekijöiden poistamiseksi.

Viimeisen 20 vuoden aikana tehty laaja epidemiologinen tutkimus sähkömagneettikentille altistumisesta työpaikoilla ei heidän mielestään ole osoittanut vahvoja tai johdonmukaisia yhteyksiä syöpään tai muihin sairauksiin. Ristiriitaiset tulokset saattoivat johtua tutkimusten lukuisista puutteista, erityisesti altistusmittauksissa. Suoraa korrelaatiota altistusmittauksen laadun ja havaittujen yhteyksien välillä ei kuitenkaan ollut.

Tutkijat määrittivät altistusmittauksen sekä ALS-taudin ensisijaiseksi tulevaisuuden tutkimuskohteiksi. Altistusmittauksen parantamiseksi he halusivat kehittää kattavamman työaltistusmatriisin, jossa yhdistyisivät työnimike, työympäristö ja tehtävä, sekä laatia luettelon altistumisesta sähkökentille, magneettikentille, kipinäpurkauksille, kosketusvirralle sekä muille kemiallisille aineille ja fysikaalisille vaikuttimille.

ALS-taudista he ehdottivat kansainvälistä yhteistutkimusta, joka selventäisi raportoitua yhteyttä sähköalan ammatteihin kartoittamalla esim. sähköiskujen ja magneettikenttien mahdolliset vaikutukset. Tutkijoiden mukaan tällainen tutkimus antaisi todisteisiin perustuvia keinoja suojella kansanterveyttä.

Lähde:

Kheifets L, Bowman J D, Checkoway H, Feychting M, Harrington J M, Kavet R, Marsh G, Mezei G, Renew D C, van Wijngaarden E. Future needs of occupational epidemiology of extremely low frequency electric and magnetic fields: review and recommendations. Occup Environ Med 2009;66:72-80

Nro. 10 / 2010/1 Biomonitorointitutkimus genotoksisista riskeistä muuntaja- ja sähköasematyöntekijöillä Turkissa

|
Päätoimittajan kommentti: Muuntaja- ja sähköasematyöntekijöiden magneettikentälle altistumisen genotoksista riskiä on tutkittu Turkissa. Tutkijoiden mukaan magneettikentille altistuminen voi lisätä geneettisiä vaurioita työntekijöillä. Tuloksia ei voi suoraan siirtää esim. Suomeen, sillä työolosuhteessa ja sähköjärjestelmissä on merkittäviä eroja

Tutkijat halusivat tutkia pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksista (perimämyrkyllistä) vaikutusta sähköasemien työntekijöissä, jotka ovat jatkuvasti altistuneita voimajohtojen ja muuntajien aiheuttamille pientaajuisille magneettikentille. Sähkötyöntekijöillä oli useissa aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisääntynyt leukemian, aivokasvainten ja rintasyövän riski.

He tekivät joukolle muuntaja- ja sähköasematyöntekijöitä Turkissa Bursan maakunnassa sytogeneettisen monitorointitutkimuksen työpaikalla pientaajuisille (ELF) sähkö- ja magneettikentille (EMF) altistumisen aiheuttamasta genotoksisesta riskistä. Tarkkaan rajatulle 55 työntekijän joukolle ja 17 työpaikalla altistumattomalle verrokille suoritettiin sytogeneettinen analyysi eli kromosomipoikkeavuus- ja mikrotumatestit.

Tutkijat havaitsivat, että sähkötyöläisillä esiintyi merkittävästi enemmän kromosomipoikkeavuuksia ja mikrotumia kuin verrokeilla. Tutkimuksen mukaan kromosomipoikkeavuudet lisääntyivät merkittävästi altistuneella joukolla suhteessa altistusvuosien määrään, eli työvuosilla oli niihin selkeä annos-vastesuhde. Tupakoinnin vaikutus ei ollut merkittävää altistuneilla eikä verrokkijoukossa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työpaikalla sähkömagneettikentille altistuneilla sähkötyöntekijöillä sytogeneettisten vaurioiden määrä perifeerisissä imusolmukkeissa oli lisääntynyt. Tutkijat päättelivät analyysien perusteella, että pientaajuisissa magneettikentissä saattaisi olla perimämyrkyllistä potentiaalia. Heidän mukaansa sähkötyöntekijöiden krooninen altistuminen pientaajuisille magneettikentille voi lisätä geneettisiä vaurioita.

Lähde:

Celikler S, Aydemir N, Vatan O, Kurtuldu S and Bilaloglu R. A biomonitoring study of genotoxic risk to workers of transformers and distribution line stations. International Journal of Environmental Health Research 2009;19 (6):421-430

Nro. 9 / 2010/1 Ammatillinen altistuminen pientaajuisille sähkömagneettikentille Isossa-Britanniassa

|
Päätoimittajan kommentti: Isossa-Britanniassa on tutkittu työntekijöiden altistumista pientaajuisille magneettikentille. Eniten altistuivat hitsaajat, kirjapainotyöntekijät, puhelinvälittäjät sekä arkistojen apuhenkilökunta.

Ison-Britannian väestön ammatillinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille on aiemmin todistettu huonosti. Tässä tutkimuksessa haluttiin analysoida ammatillista altistumista pientaajuisille magneettikentille Isossa-Britanniassa ja arvioida tiukan työaltistusmatriisin (JEM) käyttöä aikuisiän aivokasvaintutkimuksen UKABTS (UK Adult Brain Tumour Study) kohderyhmän altistuksen luokittelussa.

Tutkimuksessa suoritettiin henkilökohtaisia pientaajuisten magneettikenttien mittauksia. Altistus jaettiin työ-, työmatka- ja vapaa-aikajaksoihin, joita mitattiin eri tavoin. Altistus määriteltiin Ison-Britannian ammattien vakioluokituksen (Standard Occupational Classification 2000), vakioidun alaluokituksen (Standard Industrial Classification 1997) sekä yhdistetyn ammattien alaluokituksen mukaan. Tilastollisilla analyyseilla (sekavaikutusmalli) määritettiin ammatillisen altistuksen osuus 24 tunnin kumulatiivisesta altistuksesta sekä ammatin ja alan osuus kokonaispoikkeamasta.

Tutkimuksessa kerättiin tietoja 317 yksilöltä, joista 192 oli UKABTS-tutkimuskohteita, 101 UKABTS-tutkimuskohteiden ammatillisia ”edustajia” (työpaikalla vastaavissa tehtävissä) ja 24 ”mielenkiintokohteita” UKABTS-tutkimuksen ulkopuolelta. 236 henkilöltä saatiin ammatilliset tiedot yhteensä 117 eri ammatista.

Keskimäärin altistuminen oli merkittävästi voimakkaampaa töissä kuin kotona. Kohonnut keskimääräinen ammatillinen altistus löytyi hitsaajilta, kirjapainotyöntekijöiltä, puhelunvälittäjiltä sekä arkistojen apuhenkilökunnalta. Tätä tiukkaa työmatriisiperusteista ammattiluokitusta voitaisiin tutkijoiden mukaan parantaa yhdistämällä luokitus alaan ja hyödyntämällä työtehtäviin liittyvää tietoa.

Tutkijoiden mukaan tämä raportti lisäsi huomattavasti tietoa aikuisten altistumisesta pientaajuisille magneettikentille Isossa-Britanniassa. He päättelivät, että pelkästään työkoodeihin perustuvien altistusmittausten luotettavuutta saataisiin parannettua liittämällä luokitukseen alakoodi tai tietoa laitteista, voimajohdoista tai sähköasemista työympäristössä.

Lähde:

Mee T, Whatmough P, Broad L, Dunn C, Maslanyj M, Allen S, Muir K, McKinney P A, van Tongeren M. Occupational exposure of UK adults to extremely low frequency magnetic fields. Occup Environ Med 2009;66:619-627.