Pientaajuisista (ELF) sähkö- ja magneettikentistä (EMF) tehdyistä tutkimuksista ja katsauksista useat ovat keskittyneet enemmän magneettikenttiin kuin sähkökenttiin. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällainen kohdennus ei ole asiallista, sillä heidän mielestään sähkökenttien tulisi olla osa epidemiologista ja laboratoriotutkimusta.
Tässä tutkimuksessa haluttiin paikata aukot käymällä läpi järjestelmällisesti ja kriittisesti sähkökenttätutkimuksia ja vertailemalla sähkö- ja magneettikenttien todisteiden yleistä kestävyyttä.
Tutkijoiden laatima katsaus mahdollisista mekanismeista, joilla pientaajuiset sähkökentät vaikuttavat ihmisen terveyteen, ei antanut erityistä perustaa keskittyä sähkökenttiin. Laboratoriotutkimuksia puolestaan löydettiin vähän, eivätkä ne antaneet syitä tutkia sähkökenttiä altistuksen lähteenä.
Tutkijoiden läpikäymä tämänhetkinen epidemiologinen tutkimus asuinalueiden sähkökenttäaltistuksista ja laitteiden käytöstä ei tukenut päätelmää sähkökentille altistumisen haitallisista terveysvaikutuksista (tutkimuksia oli tehty mm. lapsuusiän leukemiariskin kasvusta).
Ammatillisista tutkimuksista tutkijat havaitsivat, että lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja tai sähköasemalaitteita työskentelevät saattoivat altistua voimakkaille sähkökentille. Vaikka joissain ammatillisissa tutkimuksissa oli satunnaisia havaintoja syöpätapausten lisääntymisestä, ne olivat epäjohdonmukaisia ja täynnä metodologisia ongelmia.
Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa löydettiin hyvin vähän perusteita sille olettamukselle, että sähkökenttiin voisi liittyä terveysriskejä. Ammatillisia epidemiologisia tutkimuksia lukuun ottamatta sähkökenttien jatkotutkimukselle oli tutkijoiden mukaan hyvin vähän perusteita.
Lähde:
Kheifets L, Renew D, Sias G and Swanson J. Extremely low frequency electric fields and cancer: assessing the evidence. Bioelectromagnetics 2010;31:89-101
