Uusi kännykkä helpottaa sähköisten lehtien seuraamista

Hankin kesän lopulla käyttööni uuden kosketusnäyttöisen kännykän. Vieläkin olen innoissani siitä, mitä kaikkea uutta pystyn puhelimellani tekemään. Suurin innostus on kyllä jo vähän mennyt ohi samalla, kun laitteesta on tullut osa arkea.

Yksi mielenkiintoinen ominaisuus, mihin uutta puhelintani olen käyttänyt, on lehtien lukeminen. Paperisia lehtiä on kyllä mukava lukea, mutta vanhojen lehtien paperinkeräykseen vieminen on välillä aika tylsää työtä. Sähköisiä lehtiä luettaessa ei tarvitse miettiä lehtien kierrättämistä. Lehtien lukeminen on kyllä muuttunut vähän erilaiseksi, kun niitä lukee sähköisenä kännykästä.

Helposti käy niin, että katsoo useamman sähköisen lehden tarjontaa läpi, mutta enimmäkseen lukee vain otsikoita. Vain muutaman mielenkiintoisen otsikon kohdalla pysähtyy ja katsoo koko tekstin. Paperisen lehden kohda sitä helpommin pysähtyi lukemaan väliotsikoita tai pieniä osia varsinaisesta tekstistä. Nyt sähköisten lehtien kohdalla lukeminen on lähinnä otsikoiden lukemista.

Voi uudella puhelimella tehdä muutakin kuin lukea netistä lehtiä. Esimerkiksi erilaisia aikatauluja ja muita tietoja saa aiempaa helpommin käyttöönsä. Jopa lähimmän kaupan tai nähtävyyden voi sen avulla selvittää.

Oma opettelunsa on ollut myös siinä miten kosketusnäyttöä käytetään. Oikeastaan sitä oppi aika helposti käyttämään, vaikka aluksi olikin vähän epävarma olo siitä, osuuko sormella aina oikeaan kohtaan. Ergonomian näkökulmasta kosketusnäyttö on vähän erilainen kuin perinteinen näppäimistö. Eniten eroa on ehkä siinä, miten tekstiä vieritetään näytöllä. Käden tai lähinnä sormien liike on erilainen ja myös kuormitus kohdistuu eri tavalla kuin perinteisiä näyttöjä käytettäessä.

Monia muitakin asioita on helppo tehdä uusilla kännyköillä. Puhelujen soittaminen on vain pieni osa. On ihan mukava huomata miten tekniikka on taas mennyt eteenpäin ja käyttäjät saavat uusia palveluja käyttöönsä. Kaikkea mitä kehitetään ei itse välttämättä tarvitse, mutta aina jotain ihan hyödyllistä uutta näyttää löytyvän.

Mukavia kokemuksia uuden tekniikan parissa kaikille.

Ilmalämpöpumpulla virkistystä helteeseen

Viimeviikkojen aikana helteisiä päiviä on ollut varsin paljon eri puolella Suomea. Lämpötilaennätyksiä on rikottu ja monet ovat etsineet jo keinoja saada itselleen viilennystä.

Ilmalämpöpumppujen omistajat ovat voineet toteuttaa viilennyksen helposti pumpullaan. Aikaisemmin tehty lämmitysenergian tehostamiseen liittynyt ilmalämpöpumpun hankinta on tarjonnut mukavaa virkistystä keskellä hellettä.

Alun perin kovin monet tuskin ovat hankkineet ilmalämpöpumpun jäähdyttämistä varten, mutta nyt jäähdytysominaisuus on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi. Laitteen tehokas jäähdytysominaisuus on saattanut yllättää omistajansa positiivisesti.

Viimeisten vuosien aikana on kannustettu ihmisiä hankkimaan ilmalämpöpumppuja omakotitaloihin, jotta niiden lämmittäminen on aikaisempaa energiatehokkaampaa. Varsin monet ovatkin niitä hankkineet. Yleensä hankintaa on suosittu osana lämmittämistä. Helteillä viilentämisestä ei juuri ole ollut puhetta, kun hankintaa on erilaisissa yhteyksissä suositeltu.

Tietenkin ilmalämpöpumppujen käyttäminen helteellä asuntojen jäähdyttämiseen kuluttaa energiaa. Toisaalta viilennys alkaa olla varsin tärkeää näin kovalla helteellä, mitä nyt on koettu. Viilennyksen avulla voidaan parantaa esimerkiksi vanhusten selviytymistä helteestä ja ehkäistä sen heille lisäämiä terveysongelmia. Ilmalämpöpumpun mahdollistama viilentäminen tuo todennäköisesti säästöjä jopa terveydenhuollon kustannuksiin, kun helteistä kärsivien potilaiden määrä vähenee. Myös työteho lisääntyy viilennyksen ansiosta.

Niin myönteinen kuva itselleni on tullut ilmalämpöpumppujen käytöstä helteellä, etten ihmettelisi, vaikka jatkossa aika monet uuden ilmalämpöpumpun ostajat päätyisivät hankintaan ainakin osittain tämän kesän helteiden perusteella.

Mukavaa kesänjatkoa kaikille!

Mielenkiintoinen konferenssi Etelä-Koreassa

Tämä vuonna Bioelectromagnetics Society järjesti vuosittain toistuvan konferenssinsa Etelä- Koreassa. Sen lisäksi, että itse konferenssin aihe oli kiinnostava, niin myös Etelä-Koreassa oli mukava käydä katsomassa, minkälaista tekniikkaa heillä on nyt käytössä ja mitä uutta on tuossa.

Kuunnellessani esityksiä uudesta tekniikasta, esimerkiksi siitä miten tulevaisuuden linja-autojen energia voisi välittyä maasta magneettikentän avulla, aloin miettiä, miten innovatiivista korealaisten toiminta näyttää olevan. Optimistisesti ajattelin, että ehkä he kehittävät vähitellen uusia energiaa säästäviä järjestelmiä ja myyvät ne sitten eurooppalaisille, jotka haluavat ehkäistä ilmastomuutoksen etenemistä.

Toinen aihealue, missä näytetään saavutettavan hyvää edistymistä, on lääketieteellinen kuvantaminen. Uudet tehokkaat MRI – laitteet saavat aivokuvat näyttämään paljon paremmille, mihin aikaisemmin on pystytty. Samalla tietenkin staattiselle magneettikentälle altistuminen lisääntyy, mutta hyvä kuvan laatu helpottaa huomattavasti diagnostiikkaa.

Tietenkin konferenssissa oli myös esityksiä muiden muassa siitä, miten paljon sähkö- ja magneettikentille altistutaan, miten altistumista voidaan laskea ja mitä soluvaikutuksia altistuksella on. Myös ihmisillä tehtyjä tutkimuksia oli esillä.

Konferenssin ”TUTORIALS” osassa oli myös esitys siitä, miten artikkeli kirjoitetaan Bioelectromagnetics – lehteen. Oli ihan mielenkiintoista kuulla päätoimittajan ajatuksia artikkelin kirjoittamisesta ja vinkkejä siiten, miten paperi kannattaa tehdä. Mukava oli kuulla, että he eivät vaadi täydellistä englantia, sillä suuri osa kirjoittajista ei puhu englantia äidinkielenään. Tähän esitykseen liittyvä artikkeli löytyy pdf:nä.

Myös TTY:llä oli konferenssissa kolme paperia. Ne käsittelivät kentille altistumista kotona ja vapaa-ajalla sekä yhdessä vertailtiin erilaisia mittaustapoja tietyn työntehtävän osalta. Nämä ja kaikki muut konferenssin julkaisut löytyvät konferenssin www-sivulta.

Sateisina kesäpäivinä on hyvä hetki tutustua netistä löytyvään uuteen tietoon. Yksi mahdollisuus on poiketa tämän konferenssin www-sivuilla.

Aurinkoista kesää kaikille!

Nro. 13 / 2010/1 Sähkö- ja magneettikenttäaltistus Tampereen alueen 110 kV:n sähköasemilla työskenneltäessä

Päätoimittajan kommentti: Kotimainen tutkimus, jossa on selvitetty, ylittääkö työntekijäaltistus 110 kV:n sähköasemilla (Tampereen alueella) direktiiviehdotuksen toiminta-arvon. Joillakin hoitotasoilla ylittyy direktiiviehdotuksen toiminta-arvo 10 kV/m.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työntekijöiden altistumista sähkö- ja magneettikentille 110 kV:n sähköasemien työtehtävissä uuden direktiiviehdotuksen näkökulmasta. Kesällä 2008 tehtiin seitsemällä 110 kV:n sähköasemalla sähkö- ja magneettikenttämittauksia eri työtehtävissä.

Yhteensä tehtiin 89 sähkökenttämittausta ja 99 magneettikenttämittausta. Mittaukset ryhmiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, missä työtehtävät tehdään: 1) kulkeminen sähköasemalla tai laitteiden ohjaaminen maantasolta, 2) työskentely hoitotasoilla, 3) kulkeminen tehomuuntajan ympärillä maan tasolla tai seisominen tikkailla, 4) työskentely nostokorista (lampunvaihto).

Mittausten perusteella voitiin todeta, että 110 kV:n sähköasemilla hoitotasoilla työskenneltäessä työntekijät voivat altistua suuremmalle sähkökentälle kuin 10 kV/m, mikä on direktiiviehdotuksen toiminta-arvo. Hoitotasoja oli Tampereen alueen sähköasemilla viisi ja niistä kolmella ylitettiin direktiiviehdotuksen toiminta-arvo. Suurin mitattu sähkökenttä oli 16,6 kV/m, eli ylitys oli ihan merkittävä. Kun toiminta-arvo 10 kV/m ylittyy, pitää direktiiviehdotuksen mukaisesti selvittää, ylittyykö ihmiseen indusoituvan virrantiheyden raja-arvo 10 mA/m2 keskushermoston alueella.

Tehomuuntajan ympärillä liikkuessa suurimmat sähkökentät olivat varsin pieniä, mutta mitatut magneettikentät olivat suurempia kuin mitä muualla asemalla mitattiin. Kuitenkin nämä magneettikenttäarvot jäivät selvästi alle direktiiviehdotuksen toiminta-arvon. Myös ELT-400 mittarin ilmoittama magneettikentän prosenttiosuus työntekijäaltistumisrajasta oli alle 50 %. Mittausten perusteella on tarkoitus käynnistää laajempia mittauksia.

Lähde:

Korpinen L., Pääkkönen R. 2010. Brief communication, Occupational exposure of electric and magnetic fields during work tasks at 110 kV substations in the Tampere region. Bioelectromagnetics 31:252-254

Nro. 12 / 2010/1 Vain harva suomalainen mainitsi sähköyliherkkyyden kyselytutkimuksessa

Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa on mielenkiintoinen havainto: tavalla, miten sähköyliherkkyydestä tutkimuksessa kysytään, voi olla vaikutusta vastauksiin.

Laajassa väestötutkimuksessa selvitettiin uuden tekniikan mukanaan tuomien muutosten vaikutusta työikäisen väestön terveyteen.

Tutkimusryhmä lähetti kyselylomakkeen 15 000 työikäiselle suomalaiselle syksyllä 2002. Kysely sisälsi ergonomiaa, psyykkistä kuormitusta ja tapaturmia käsitteleviä kysymyksiä. Teknisiä laitteita, joiden käyttöä ja tuntemusta kartoitettiin, olivat muun muassa matkapuhelin, tietokone ja digi-TV sekä näihin liittyvät palvelut, kuten Internet ja teksti-TV. Vastauksia saatiin 6120 ja vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta. Kysymykset oli suurimmaksi osaksi muotoiltu monivalintatehtäviksi.

Kyselyn lopussa olleeseen avoimeen kysymykseen vastaajat saivat kertoa huomioita uuteen tekniikkaan liittyvistä terveyskysymyksistä. Avoimiin kysymyksiin vastauksia saatiin yhteensä 1300 ja niiden analysointi on saatu päätökseen.

Kaikki avoimet vastaukset luokiteltiin. Erikseen käytiin läpi ne vastaukset, joissa vastaaja oli epäillyt kännykän tai muiden sähkölaitteiden käytön aiheuttaneen hänelle itselleen oireita. Kaiken kaikkiaan 0,7 prosenttia kyselyyn vastanneista koki saaneensa oireita kännykän tai muiden laitteiden käytöstä. Vastaajista 0,5 prosenttia liitti oireensa kännykän käyttöön. Vastaajien kertomat oireet voitiin luokitella päänsärkyyn, korvakipuun ja lämpötuntemuksiin. Usein vastaaja ei kertonut kuin vain yhdestä oireesta.

Verrattuna muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin TTY:n aineistossa kännykkään liittyvistä oireista kertoi todella harva. Tutkimusmenetelmä todennäköisesti vaikutti tulokseen. Kyselyssä ei kysyneet suoraan, onko vastaajalla sähköyliherkkyyttä, koska kysymys on johdatteleva. Vastaukset saatiin avoimella kysymyksellä, jonka perusteella oli mahdollista tehdä laadullista vastausten käsittelyä.

Lähde:

Korpinen, L. & Pääkkönen, R. 2009. Self-report of physical symptoms associated with using mobile phones and other electrical devices. Bioelectromagnetics 30, 5, pp. 431-437.