Nro. 8 / 2010/2 Julkisen terveydenhuollon varautumisstrategia käyttötaajuisille magneettikentille altistumisen aiheuttaman mahdollisen lapsuusiän leukemiariskin varalta

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät, miten tulisi ottaa huomioon pientaajuisille magneettikentille altistumiseen liitetty mahdollinen leukemiariski. Analyysiä on tehty Euroopan komission ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. Tutkijoiden mukaan menetelmä soveltuu pieniin ja epävarmoihin terveysriskeihin, kuten magneettikenttien mahdollisiin terveysvaikutuksiin.

Epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu yhä enemmän todisteita lapsuusiän leukemiariskin ja käyttötaajuisille magneettikentille altistumisen välisestä yhteydestä. Ryhmä tutki, tarvitaanko leukemiariskin hallintaan esimerkiksi ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) antamien altistussuositusten lisäksi vielä tiukempia suojatoimenpiteitä.

Tutkimuksessa käytettiin tieteellisten tulosten arvioimiseen Bradford-Hillin kriteereitä, joilla arvioidaan tieteellisten todisteiden kestävyyttä – tässä sen, että altistuminen pientaajuisille magneettikentille saattaa lisätä lapsuusiän leukemiariskiä. Suojatoimenpiteiden soveltuvuutta arvioitiin Euroopan komission tiedonantoon ennalta varautumisen periaatteesta sisältyvällä riskienhallintarungolla, jonka mukaan toimenpiteiden olisi oltava oikeassa suhteessa haluttuun suojan tasoon ja yhtenäisiä aikaisempien samankaltaisten toimenpiteiden kanssa, niitä sovellettaessa olisi noudatettava tasavertaisuutta, niiden pohjaksi olisi tarkasteltava toiminnan tai toimimatta jättämisen etuja ja haittoja, ja niitä pitäisi tarkistaa uusien tieteellisten tietojen perusteella.

Tärkein todiste leukemiariskistä oli useissa tutkimuksissa ja meta-analyyseissä havaittu epidemiologinen yhteys. Voimakkaasti altistuneiden lasten määrä oli kuitenkin pieni, ja yhteys olisi saattanut johtua yhdistelmästä valintaharhoja, vääristäviä tekijöitä ja sattumaa. Vahvistavia koetuloksia oli hyvin vähän.

Varautumisperiaatteen mukaan suositeltiin kustannuksiltaan alhaisia toimenpiteitä altistuksen vähentämiseen sillä oletuksella, että riskin ollessa todellinen sen vaikutus olisi vähäinen. Myös suurten toimenpiteiden välilliset kustannukset otettiin huomioon. Suositus oli ristiriitainen, sillä tietoja voitaisiin tulkita toisinkin, eivätkä kustannuksiltaan pienet toimenpiteet välttämättä vähennä riskiä.

Tutkimus osoitti, miten Euroopan komission ennalta varautumisen periaatetta voidaan soveltaa pieniin ja epävarmoihin terveysriskeihin. Päätöksenteon tulisi perustua todisteisiin, mutta arvot vaikuttavat silti moniin päätöksiin ja tekevät niistä subjektiivisia.

Lähde:

Maslanyj M, Lightfoot T, Schüz J, Sienkiewicz Z, McKinlay A. A precautionary public health protection strategy for the possible risk of childhood leukaemia from exposure to power frequency magnetic fields. BMC Public Health 2010;10:673

Nro. 7 / 2010/2 Pahanlaatuisten veritautien riski ja voimajohtojen magneettikentille altistuminen: tapaus-verrokkitutkimus kahdessa kaupungissa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa on keskitytty pohjois-italialaisten lasten altistumiseen voimajohtojen magneettikentille ja niiden yhteyttä leukemiaan sekä muihin veritauteihin. Tulokset tukivat aikaisempia havaintoja mahdollisesta yhteydestä leukemiariskiin. Tutkijat tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että altistuneiden lasten määrä tässä tutkimuksessa oli liian vähäinen päätelmien tekoon.

Jossain epidemiologisissa tutkimuksissa on esitetty yhteys suurjännitteisten voimajohtojen sähkömagneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välillä. Myös nollatuloksia on saatu, joten on epäilty mittaamattomien väärien muuttujien aiheuttamia harhoja.

Tutkimusryhmä tutki leukemian ja muiden pahanlaatuisten veritautien suhdetta magneettikenttäaltistukseen Pohjois-Italiassa Modenan ja Reggio Emilian kaupungeissa. He tunnistivat suurjännitteisten voimajohtojen voimajohtopylväät, joiden magneettikenttien laskettu voimakkuus oli kolmessa luokassa: 0,1–< 0,2, 0,2–< 0,4 ja ≥ 0,4 mikroteslaa.

Tutkijat totesivat 64 vastikään diagnosoitua pahanlaatuista veritautitapausta alle 14-vuotiailla lapsilla näissä kaupungeissa vuosilta 1986–2007 ja hankkivat aina kutakin tapausten kohden neljä verrokkia, joiden asuinhistoriasta ja vanhempien sosioekonomisesta taustasta he keräsivät tietoja.

Tutkijat havaitsivat leukemian suhteellisen riskin olevan 3,2, jos sitä oli edeltänyt asuminen alueella, jolla altistus oli ≥ 0,1 mikroteslaa (riski oli 6,7 kun sosioekonominen tausta huomioitiin). Tämä arvio oli kuitenkin tilastollisesti hyvin epävarma, eikä annos-vastesuhteeseen ollut viittauksia. Akuutin lymfaattisen leukemian suhteellinen riski oli 5,3, kun taas muiden pahanlaatuisten veritautien riski ei ollut lisääntynyt.

Tulokset viittasivat enemmän leukemiariskin kasvuun altistuneiden lasten parissa kuin yhteyden puuttumiseen. Tutkijat tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että altistuneiden lasten määrä tässä tutkimuksessa oli liian vähäinen päätelmien tekoon.

Lähde:

Malagoli C, Fabbi S, Teggi S, Calzari M, Poli M, Ballotti E, Notari B, Bruni M, Palazzi G, Paolucci P, Vinceti M. Risk of hematological malignancies associated with magnetic fields exposure from power lines: a case-control study in two municipalities of northern Italy. Environmental Health 2010; 9:16

Nro. 6 / 2010/2 Luonnollisten tappajasolujen toiminnan väheneminen työntekijöillä, jotka altistuvat yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat saivat mielenkiintoisen tuloksen. Niillä työntekijöillä, jotka altistuvat yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille, huomattiin NK-solujen toiminnan vähenemistä. Tulos voisi ehkä selittää magneettikentille altistumiseen liitettyjä terveysvaikutuksia.

Tutkimusryhmä havaitsi alustavassa tutkimuksessa luonnollisten tappajasolujen toiminnan perifeerisen veren lymfosyyteissä vähenneen työntekijäryhmällä, joka oli altistunut yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille. He laativat jatkotutkimuksen vahvistaakseen tämän tuloksen.

Henkilökohtaista altistusta pientaajuisille magneettikentille seurattiin kahden työvuoron ajan 121 työntekijältä, jotka työskentelivät erilaisissa tehtävissä. Altistumistaso laskettiin aikapainotettuna keskiarvona (TWA). Kohteet luokiteltiin vähän altistuneisiin (TWA £ 0,2 µT), keskimääräisesti altistuneisiin (TWA 0,21–0,99 µT) tai enemmän altistuneisiin (TWA ≥ 1 µT).

Enemmän altistuneilla työntekijöillä NK-solujen toiminta oli vähentynyt merkittävästi verrattuna vähän altistuneisiin. Keskimääräisesti altistuneilla havaittiin myös vähenemistä, mutta ero ei ollut merkittävä. Myös monimuuttuja-analyysi vahvisti altistuksen ja NK-solujen toiminnan välisen yhteyden.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että pientaajuiset magneettikentät saattaisivat vaikuttaa kasvainten kehittymiseen aiheuttamalla muutoksia immuunijärjestelmässä. Kun huomioidaan NK-solujen toiminta isäntäpuolustuksena syöpää vastaan, tässä tutkimuksessa havaittu vaikutus NK-solujen toimintaan tukee tätä hypoteesia. Lisäksi aiemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa on raportoitu hermostoa rappeuttavien tautien kohonnut riski pientaajuisille magneettikentille altistuneilla työntekijöillä. Myös näissä taudeissa on havaittu muutoksia NK-solujen toiminnassa.

Tässä tutkimuksessa saadut tulokset yli 1 µT:n altistuksen vaikutuksesta NK-solujen toimintaan voivat viitata pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksen mahdolliseen mekanismiin. Tutkijoiden mukaan tutkimustulos saattaa avata uusia mahdollisuuksia magneettikenttien pitkäaikaisten haittavaikutusten tutkimukseen.

Lähde:

Gobba F, Bargellini A, Bravo G, Scaringi M, Cauteruccio L, Borella P. Natural Killer Cell Activity Decreases in Workers Occupationally Exposed to Extremely Low Frequency Magnetic Fields Exceeding 1 µT. International Journal of Immunopathology and Pharmacology 2009;22 (4):779–786

Nro. 5 / 2010/2 Ammatillinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja veren imusolujen luonnolliset tappajasolut

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa on tutkittu pientaajuisille magneettikentille altistuneita työntekijöitä ja heidän NK-solujensa (Natural Killer) toimintaa ja havaittu muutoksia, jotka voisivat selittää pientaajuisten magneettikenttien mahdollista karsinogeenisuutta. Tutkijat toteavat jatkotutkimukset tarpeellisiksi.

Pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisia karsinogeeneja ihmiselle. Luonnollisilla tappajasoluilla eli NK-soluilla on tärkeä rooli syövän kehittymisen hallinnassa. Pientaajuisten magneettikenttien haittavaikutuksesta NK-solujen toimintaan on esitetty hypoteeseja aiemmissa tutkimuksissa.

Tutkimusryhmä tutki NK-solujen toimintaa 52 työntekijästä, jotka olivat altistuneet pientaajuisille magneettikentille eri tehtävissä eritasoisesti. Henkilökohtaista altistumista mitattiin säteilyannosmittareilla kolmen täyden työvuoron ajan päiväkohtaisen vaihtelun huomioimiseksi. Myös ympäristöaltistusta työpaikan ulkopuolella seurattiin.

Työntekijöiden magneettikenttätaso ilmaistiin aikapainotettuna keskiarvona (TWA). NK-solujen toimintaa mitattiin perifeerisen veren lymfosyyteistä. Koko ryhmän aikapainotetun keskiarvon mediaani oli 0,21 µT. Työntekijät jaoteltiin aikapainotettujen keskiarvotasojen mukaan vähän altistuneisiin (26 kohdetta, TWA £ 0,2 µT) ja enemmän altistuneisiin (26 kohdetta, TWA > 0,2 µT).

Tutkijat havaitsivat laskevan suuntauksen enemmän altistuneiden NK-solujen toiminnassa verrattuna vähän altistuneisiin, mutta ero ei ollut merkittävä. Tutkijat valitsivat eniten altistuneen alaryhmän (12 kohdetta TWA > 1 µT), eivätkä havainneet eroa vähän ja eniten altistuneiden kohteiden henkilökohtaisissa muuttujissa. Kun otettiin huomioon sekä efektorisolujen ja kohdesolujen suhteet 12:1–50:1 että niiden efektorisolujen määrä, jotka tappavat 30 % kohdesoluista (LU), eniten altistuneiden NK-solujen toiminnassa havaittiin merkittävää vähenemistä verrattuna vähän altistuneisiin.

Kun huomioidaan NK-solujen toiminta isäntäpuolustuksena syöpää vastaan, tästä tutkimuksesta saadut tulokset yli 1 µT:n tasoisille pientaajuisille magneettikentille altistuneista työntekijöistä tukevat hypoteesia ja lisäävät tarvetta tutkia aluetta tarkemmin.

Lähde:

Gobba F, Bargellini A, Scaringi M, Bravo G, Borella P. Extremely Low Frequency-Magnetic Fields (ELF-EMF) occupational exposure and natural killer activity in peripheral blood lymphocytes. Science of the Total Environment 2009;07:1218–1223

Nro. 4 / 2010/2 Yhteisanalyysi pientaajuisista magneettikentistä ja lapsuusiän aivokasvaimista

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat ovat tehneet aikaisempien tutkimusaineistojen perusteella analyysin pientaajuisen magneettikenttäaltistuksen ja lapsuusiän aivokasvaimien välillä. Tutkijoiden mukaan tuloksista saatiin vain vähän näyttöä pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsuusiän aivokasvaimien välisestä yhteydestä.

Yhteisanalyysit voivat antaa epidemiologisen käsityksen altistuksen ja taudin yhteyksistä. Niissä käytetään tutkimusmateriaalina aiempien tutkimusten raakadataa, jolloin kaikkiin tutkimuksiin voidaan soveltaa samoja analyysejä.

Lapsuusiän leukemiaa ja pientaajuisille magneettikentille (ELF-MF) altistumista käsitteleviä yhteisanalyysejä on tehty, ja niiden tuloksena yhteys on löytynyt. Yhteisanalyysejä lapsuusiän aivokasvaimista ja pientaajuisille magneettikentille altistumisesta ei puolestaan ole laadittu.

Tutkijat laativat yhteisanalyysin, jossa he käyttivät materiaalinaan alkuperäistietoja kymmenestä pientaajuisille magneettikentille altistumisesta ja lapsuusiän aivokasvaimia käsittelevästä tutkimuksesta.

Sen tuloksena lapsuusiän aivokasvainten todennäköisyys pientaajuisten magneettikenttien altistumisluokassa 0,1–< 0,2 µT oli 0,95; luokassa 0,2–< 0,4 µT se oli 0,70 ja luokassa ≥ 0,4 µT se oli 1,14 verrattuna aina < 0,1 µT:n altistukseen.

Tutkimustuloksista saatiin vain vähän näyttöä pientaajuisille sähkömagneettikentille altistumisen ja lapsuusiän aivokasvainten väliselle yhteydelle.

Leikkauspisteiden muuttaminen, väärien muuttujien lisäsäädöt, tiettyjen tutkimusten poisjättäminen, jako mittaustavan tai asuinmuodon mukaan tai epäparametrinen arvio altistus-vastesuhteesta eivät tuoneet analyysiin johdonmukaisia, tilastollisesti merkittäviä todisteita lapsuusiän aivokasvainriskin yhteydestä altistumiseen pientaajuisille magneettikentille.

Lähde:

Kheifets L, Ahlbom A, Crespi C. M, Feychting M, Johansen C, Monroe J, Murphy M. F. G, Oksuzyan S, Preston-Martin S, Roman E, Saito T, Savitz D, Schüz J, Simpson J, Swanson J, Tynes T, Verkasalo P and Mezei G. A Pooled Analysis of Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and Childhood Brain Tumors. Am J Epidemiol 2010;172:752-761