Nro. 4 / 2011/1 Ihmisen kognitiivinen suorituskyky käyttötaajuisissa 3 mikroteslan magneettikentissä

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimus ei antanut vahvistusta sille oletukselle, että magneettikentillä olisi selkeitä vaikutuksia ihmisen kognitiivisiin toimintoihin. Tutkijat kuitenkin arvioivat, että pientaajuiset magneettikentät saattavat haitata joitakin neurologisia prosesseja, jotka liittyvät lyhytkestoiseen oppimisvaikutukseen.

Pientaajuisten (< 300 Hz) magneettikenttien on tutkimuksissa raportoitu muuttavan ihmisten kognitiivista suorituskykyä, esimerkiksi huomiokykyä ja muistia. Altistumisesta voimakkaammille magneettikentille, joita esimerkiksi voimajohtojen parissa työskentelevät ja ammattihitsarit kohtaavat, on kuitenkin olemassa vain vähän tutkimuksia.

Tässä tutkimuksessa haluttiin arvioida 60 Hz:n, 3 mT:n magneettikenttien vaikutusta ihmisen kognitiiviseen suorituskykyyn sekä vastausten oikeellisuuden että suoritusnopeuden suhteen. Yhteensä 99 osallistujaa suoritti kaksoissokkomenetelmällä joukon psykometrisia testejä kahdessa magneettikenttäaltistuksessa, joiden välissä oli vähintään yksi päivä. Magneetti­kenttäaltistustilan testissä määritteli satunnainen jako kolmeen eri ryhmään (valealtistus/valealtistus, magneettikenttäaltistus/valealtistus tai valealtistus/ magneettikenttäaltistus). Osallistujat eivät havainneet, olivatko he altistettuja vai eivät.

Tiedot analysoitiin käyttämällä 3 (ryhmän) x 2 (jakson) sekamalli-varianssianalyysia. Testejä toistettaessa suorituskyky parani 11 psykometrisessa parametrissa 15:stä (harjoitusvaikutus). Numerosarjojen toistotestissä (digit span forward) havaittiin merkittävä yhteisvaikutus magneettikenttäaltistuksen kanssa, kun kummallakaan altistusryhmistä ei esiintynyt harjoitusvaikutuksen aiheuttamaa parannusta tässä tehtävässä, toisin kuin verrokkiryhmällä. Tämä muistitehtävä osoitti, että magneettikentät vaikuttavat kumoavasti harjoituksen tuomaan kehitykseen.

Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus ei antanut vahvistusta siihen, että magneettikentillä olisi selkeitä vaikutuksia ihmisen kognitiivisiin toimintoihin. Tutkimusryhmä arvioi, että pientaajuiset magneettikentät saattavat haitata niitä neuropsykologisia prosesseja, jotka vastaavat aivojen synaptisen plastisuuden tukemasta lyhytkestoisesta oppimisvaikutuksesta. He suosittelivat tutkimaan jatkossa aivoissa tapahtuvia magneettikenttäaltistuksen aiheuttamia muutoksia EEG:n ja funktionaalisen magneettikuvauksen avulla.

Lähde: Corbacio M, Brown S, Dubois S, Goulet D, Prato F.S, Thomas A.W, Legros A. Human Cognitive Performance in a 3 mT Power-Line Frequency Magnetic Field. Bioelectromagnetics, published online 2011

Nro. 3 / 2011/1 Yhteisanalyysi magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa käsittelevistä uusista tutkimuksista

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden loppupäätelmä oli, että magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa käsittelevät uudet tutkimukset eivät aiheuttaneet muutoksia aiempiin arvioihin siitä, että magneettikentille altistuminen on mahdollisesti syöpää aiheuttavaa.

Aiemmissa yhteisanalyyseissä oli raportoitu yhteys magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välillä. Kheifets ja kumppanit suorittivat yhteisanalyysin, jossa he hyödynsivät tietoja vuoden 2000 jälkeen julkaistuista asuinalueiden pientaajuisia magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa käsittelevistä tutkimuksista.

Analyysiin sisältyi seitsemän tutkimusta, joissa oli yhteensä 10 865 tapausta ja 12 853 verrokkia. Pääanalyysissä keskityttiin 24 tunnin magneettikenttämittauksiin tai asuntojen laskettuihin magneettikenttiin.

Yhdistetyissä tuloksissa leukemiariski kohosi altistuksen lisäännyttyä, mutta arviot olivat epätarkkoja. Vertailuluokkaan < 0,1 µT verrattuna todennäköisyydeksi altistusluokassa 0,1–0,2 µT saatiin 1,07, altistusluokassa 0,2–0,3 µT 1,16 ja luokassa ≥ 0,3 µT 1,44. Todennäköisyydet kasvoivat jonkin verran, kun jätettiin huomioimatta tuloksiin eniten vaikuttanut brasilialainen tutkimus, jossa oli suuri määrä voimakkaasti altistuneita. Kasvavaan trendiin viittasi myös ei-parametrinen analyysi.

Tutkimuksen tulokset osoittivat yhteyden magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välillä, aivan kuten aiemmissakin yhteisanalyyseissä. Kaiken kaikkiaan yhteys oli heikompi uusissa tutkimuksissa kuin aiemmissa. Uudet olivat kuitenkin pieniä tutkimuksia ja niissä oli metodologisia puutteita, jotka vaikeuttivat näennäisen yhteyden analysointia. Uusista tai vanhemmista tutkimuksista ei pystytty varmuudella rajaamaan pois harhoja tai vääristäviä tekijöitä.

Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa käsittelevät uudet tutkimukset eivät aiheuttaneet muutoksia aiempiin arvioihin magneettikenttien mahdollisesta karsinogeenisyydestä.

Lähde: Kheifets L, Ahlbom A, Crespi CM, Draper G, Hagihara J, Lowenthal RM, Mezei G, Oksuzyan S, Schüz J, Swanson J, Tittarelli A, Vinceti M and Wunsch Filho V. Pooled analysis of recent studies on magnetic fields and childhood leukaemia. British Journal of Cancer 2010;103, 1128–1135.

Nro. 2 / 2011/1 Kolmessa TTY:n konferenssiartikkelissa, jotka olivat esillä EBEA:n konferenssissa, käsiteltiin työntekijöiden altistumista

|
Päätoimittajan kommentti: Kotimaisia tutkimusaineistoja oli esillä konferenssissa ”10th International Conference of the European Bioelectromagnetics Association” Roomassa. Artikkelit keskittyivät työtekijöiden altistumiseen. Altistuminen on monesti varsin pientä ja mitatut arvot pieniä. Rooman konferenssissa esillä muiden muassa artikkeleja altistumisesta sähkö- ja magneettikentille

Ensimmäisessä artikkelissa verrattiin työtekijöiden magneettikenttäaltistumista Suomessa ja Italiassa. Vertailuun oli otettu mukaan aikaisemmin kerättyjä altistusmittausaineistoja molemmista maista. Mukana olleet työtehtävät vaihtelivat, mutta yhteenvetona voitiin todeta, että altistuksesta lasketut keskiarvot ovat varsin pieniä ja altistuksen mediaani oli suurella osalla työntekijöitä alle 0,4 µT tason.

Toisessa artikkelissa käsiteltiin esimerkkejä työtekijöiden altistumisesta Suomessa. Tähän artikkeliin oli kerätty yhteen TTY:n ja Työterveyslaitoksen aikaisempia mittausaineistoja. Aineisto perustui hetkittäisiin mittauksiin. Magneettikenttien osalta suurimmat altistukset liittyvät hitsaukseen. Niissä magneettikenttäaltistus voi ylittää ICNIRP:n ohjearvon. Sähkökenttien osalta suurimmat työntekijäaltistukset esiintyvät sähköasemilla.

Kolmannessa artikkelissa on analysoitu lisää 110 kV sähköasemilla tehtyjä sähkökenttämittauksia. Tarkastelun kohteeksi valittiin huoltotasolla tehtävät työt. Mikäli työntekijä joutuu työskennellessään avaamaan kojeiston oven, sillä on vaikutusta hänen altistumiseensa. Artikkelissa on vertailtu huoltotasoilla tehtyjä mittauksia sen mukaan, onko mittauksessa kojeiston ovi ollut auki vai kiinni. Tulosten mukaan oven ollessa auki sähkökenttä on noin -2,2 % pienempi kuin kojeiston oven ollessa kiinni. Myös etäisyydellä on vaikutusta. Jos työntekijä on varsin kaukana kojeistosta, hänen avatessaan oven kentän vaimenemista ei tapahdu yhtä paljon.

Lähteet: Korpinen L, Lahtinen S, Gobba F 2011. Comparison between the occupational ELF magnetic field exposure in Finland and in Italy. 10th International Conference of the European Bioelectromagnetics Association, Rome, 21-24 February 2011
Alanko T, Pääkkönen R, Lahtinen S, Korpinen L, 2011. Examples of occupational ELF electric and magnetic field exposure in Finland. 110th International Conference of the European Bioelectromagnetics Association, Rome, 21-24 February 2011
Pääkkönen R, Lahtinen S, Korpinen L, 2011. The doors of operating devices mitigation influence to the electric field exposure at 100 kV substation on service platforms. 10th International Conference of the European Bioelectromagnetics Association, Rome, 21-24 February 2011

Nro. 1 / 2011/1 Pääkirjoitus

|

Viimeisen puolen vuoden aika on ollut tavallista enemmän kansainvälisiä konferensseja tai seminaareja, joissa on käsitelty pientaajuisiin kenttiin liittyviä terveyskysymyksiä. Helmi­kuussa Roomassa EBEA (European bioelectromagnetics association) järjesti kymmenennen konferenssinsa. Maaliskuussa Cigre piti EMF-ELF 2011 konferenssinsa Pariisissa, ja toukokuussa oli vuorossa WHO:n ja ICNIRP:n yhdessä järjestämä NIR & Children’s Health konferenssi Ljubljanassa. Aloitan tällä kertaa katsauksen esittelemällä muutamia Tampereen teknillisen yliopiston Rooman konferenssissa julkaisemia papereita. Lisäksi olen ottanut mukaan artikkeleja Cigren konferenssista. Ne löytyvät katsauksen loppuosasta. Samoja asioita, joita on käsitelty Cigren konferenssissa, oli esillä myös Roomassa ja Ljubljanassa. Itselleni jäi Rooman konferenssista erityisesti mieleen se, että yksi tutkimusryhmä on kiinnostunut tutkimaan yli 1000 µT tasoisten magneettikenttien terveysvaikutuksia. Selvästi pienempien magneettikenttien vaikutuksia on tutkittu jo varsin paljon viime vuosina.

Ljubljanassa kiinnitin huomiota erityisesti Ranskassa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan lapsien tavallista suurempi magneettikentille altistuminen (yli 0,4 µT) aiheutuu yleisimmin kelloradiosta. He olivat tutkineet noin 1000 lapsen altistumista. Pidän heidän havaintoa ihan merkittävänä ja odotan mielenkiinnolla, miten tieto vaikuttaa tulevaisuudessa uusiin tutkimuksiin. Voimajohtojen aiheuttaman altistuksen osuus on selvästi vähäisempää kuin on ehkä aikaisemmin oletettu.

Olen löytänyt tähän katsaukseen uusia mielenkiintoisia tieteellisiä lehtiartikkelejakin. Niissä on mukana esimerkiksi analyysiä magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä. Myös ihmisen kognitiivista suorituskykyä magneettikentässä on tutkittu.

Italialainen tutkimusryhmä on tehnyt laajan seurantatutkimuksen työntekijöiden altistumisesta (työpaikalla, kotona ja kodin ulkopuolella).

Vaikka tilannekatsaus keskittyykin pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin, otin mukaan myös yhden artikkelin, jonka kenttäaltistus kuuluu välitaajuusalueelle (300 Hz–100 kHz). Kyseisessä artikkelissa on tutkittu plasmapalloa. Plasmapallot ovat lähinnä koristeena toimivia ja kosketettaviksi tarkoitettuja lelulaitteita, joissa sopivalla jännitteellä saadaan aikaan ionisoidun kaasun avulla sähköpurkauksia. Näissä altistuminen on varsin huomattavaa. Plasmapallo on hyvä esimerkki altistuksesta, jota ei tule välittämättä edes ajatelleeksi sellaisen kohdatessaan. Kaikkea mielenkiintoista sitä keksitäänkin.

Kuten edellä mainitsin, tämä tilannekatsaus keskittyy pientaajuisiin sähkö- ja magneetti­kenttiin, mutta siitä huolimatta haluan mainita, että WHO:n alainen syöväntutkimuskeskus (IARC) päätti 31.5.2011 luokitella matkapuhelimiin liittyvät radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi (2B). Uutinen on ollut paljon esillä mediassa.

Juurin kun olin julkaisemassa tätä tilannekatsausta, komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäis­vaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheuttaville riskeille. Ehdotuksessa on esitetty mm. seuraavat arvot (50 Hz kentille): orientaatioarvot 10 kV/m ja 1000 µT, toiminta-arvot 20 kV/m ja 13320 µT. Lisäksi ehdotuksessa on esitetty sitovat raja-arvot (kehon sisäiset sähkökentän­voimakkuudet), jotka käytännössä voisivat ylittyä vain edellä mainittuja ulkoisen sähkö- tai magneettikentän arvoja korkeammilla altistustasoilla. Direktiiviehdotusta käsitellään jatkossa EU:n toimielimissä. Palaan aiheeseen seuraavassa katsauksessa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

1/2011 Lisää tietoa pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisesta

1/2011 Lisää tietoa pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisesta

|

Viimeisen puolen vuoden aika on ollut tavallista enemmän kansainvälisiä konferensseja tai seminaareja, joissa on käsitelty pientaajuisiin kenttiin liittyviä terveyskysymyksiä. Aloitan tällä kertaa katsauksen esittelemällä muutamia Tampereen teknillisen yliopiston Rooman konferenssissa julkaisemia papereita. Lisäksi olen ottanut mukaan artikkeleja Cigren konferenssista. Ne löytyvät katsauksen loppuosasta.

»