Nro. 9 2024/2 Työssään pientaajuisille magneettikentille altistuvien työntekijöiden altistumisen arviointi ja sytogeneettinen biomonitorointitutkimus

Päätoimittajan kommentti: kirjoittajat ovat tutkineet perifeerisen veren lymfosyyteistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia vaikutuksia. Ihmisen sytogeneettinen biomonitorointi perustuu perinteiseen kromosomitutkimukseen, ja sillä tutkitaan yksilön tai ryhmän altistumista kemikaaleille ja tietyn kemikaalin vaikutusta elimistöön. Ihmisen sytogeneettistä biomonitorointia on artikkelin kirjoittajien mukaan jo pitkään käytetty, kun arvioidaan työympäristön mahdollisia vaikutuksia työntekijän DNA:han. Kun biomonitoroinnin avulla on tutkittu… »

Nro. 3 2024/2 Kiinteistömuuntamojen tuottamat pientaajuiset sähkömagneettiset kentät työ- ja asuinpaikassa altistumista arvioivissa tutkimuksissa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat kävivät läpi julkaistuja tutkimuksia ja arvioivat terveysvaikutuksia, jotka liittyivät kiinteistömuuntamojen muodostamiin pientaajuisiin magneettikenttiin työ- ja asuinpaikassa. Tutkijat eivät löytäneet mielestään riittäviä todisteita siitä, että kiinteistömuuntamoiden muodostamien pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien aikaansaamat keskimääräiset altistustasot pystyisivät aiheuttamaan merkittäviä riskejä terveydelle. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käytön yleistyminen 2000-luvulla on tutkimusryhmän mukaan lisännyt ihmisten altistumista keinotekoisille sähkömagneettisille kentille.… »

Nro. 9 2024/1 Sähkömagneettisille kentille altistuvien puettavien lääkinnällisten laitteiden työntekijöille aiheuttamien riskien arviointi

Päätoimittajan kommentti: kirjoittajat selvittävät, miten sähkömagneettisille kentille alistuminen vaikuttaa puettaviin lääkinnällisiin laitteisiin ja miten työntekijöiden riskiarvio olisi hyvä tehdä. Puettavat lääkinnälliset laitteet, kuten glukoosisensorit ja kuulolaitteet, ovat levinneet räjähdysmäisesti viime vuosina kaikissa ikäluokissa, myös työikäisillä. Tutkijoiden mukaan työperäisten sähkömagneettisten kenttien katsotaan väestöaltistusta korkeampien raja-arvojen vuoksi muodostavan erityisen riskin puettavia lääkinnällisiä laitteita käyttäville työntekijöille. EU-direktiivi 2013/35/EU… »

Nro. 1 2023/2 Pääkirjoitus

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Tarkemmin tästä prosessista löytyy tietoa SCHEER:n www-sivulta. Marraskuussa 2023 SCHEER on käynnistänyt julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. SCHEER:n julkaiseman lausunnon… »

Nro. 1 2023/1 Pääkirjoitus

Osallistuin kesäkuussa BioEM2023-konferenssiin 18.–23.6. Oxfordissa Isossa-Britanniassa. Tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni oli vähän yllätys se, miten paljon myös kauneudenhoitoalalla käytetään laitteita, joiden toimintaan liittyvät sähkömagneettiset kentät. Mielenkiintoisia olivat myös muiden muassa sydämentahdistimiin liittyvät tutkimukset. Tilaisuudesta löytyy tarkemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2024 pidetään 16.–21.6.2024, paikkana Kreeta Kreikassa. Aikaisemmissa… »