Nro. 1 / 2017/2 Pääkirjoitus

|

Kesän jälkeen on järjestetty muutama mielenkiintoinen kansainvälinen workshop, esimerkiksi COST EMF-MED järjesti lokakuussa sellaisen Wienissä. Yhtenä aiheena oli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuus. Tilaisuudessa esitettiin arvio, että kehon muotoiluun liittyvien sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien laitteiden (body contouring & energy devices) käyttö kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa.

Saksan säteilyturvakeskus (Bundesamt für Strahlenschutz) järjesti 12–14 joulukuuta Münchenissä kansainvälisen workshopin neurodegeneratiivisten sairauksien ja magneettikentille altistumisen välisestä suhteesta (The international workshop: relationship between neurodegenerative diseases and magnetic field exposure). Aiheesta on ollut aikaisemmissa tilannekatsauksissa artikkeleja, ja seuraan aihetta myös jatkossa.

Suomessa on käynnissä edelleen säteilylainsäädännön uudistus. Uusi säteilylaki ja ionisoimatonta säteilyä koskeva asetus ovat yhä valmistelussa, ja niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2018 aikana.

Olen löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Otin mukaan myös lähinnä CIGRE:n (Council on Large Electric Systems) kannanottoartikkelin, jossa on kerrottu näkemyksiä sähkö- ja magneettikenttätutkimuksista. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tuottamaton järjestö, joka seuraa aktiivisesti kenttien terveysvaikutuksia omalla alallaan. Artikkelin laatijoiden mielestä tutkimuksia on tehty jo niin paljon, ettei ole syytä huoleen.

CIGRE-artikkelin jälkeen kahdessa artikkelissa käsitellään magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä. On havaittu esimerkiksi että magneettikentille altistumisen arvioinnissa asuinpaikan tiheä vaihtuminen voi aiheuttaa tutkimusharhoja (eli virhettä) ja sama näkyy myös tutkittaessa ionisoivaa säteilyä.

Viides tiivistelmä käsittelee, miten tiedonsaanti maanalaisten suurjännitteisten kaapeleiden rakentamisesta vaikuttaa väestön hyväksyntään ja suhtautumiseen niitä kohtaan. Sillä, mitä tietoa on käytettävissä, näyttää olevan merkitystä. Artikkelin havaintoja voi ehkä soveltaa käytäntöönkin.

Tilannekatsauksen loppupuolella käsitellään muiden muassa nuorten altistumista magneettikentille Israelissa ja sähköyliherkkyyden tutkimista siirrettävillä laitteilla kotiolosuhteissa. Viimeiseksi artikkeliksi valitsin keskoskaappeja käsittelevän artikkelin. Aihe on herättänyt jonkin verran tutkijoiden kiinnostusta viime vuosina, joten mielestäni siitäkin on hyvä kertoa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2017 Tutkimuksia pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisesta – erilaisia altistuslähteitä

2/2017 Tutkimuksia pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille altistumisesta – erilaisia altistuslähteitä

|

Kesän jälkeen on järjestetty muutama mielenkiintoinen kansainvälinen workshop, esimerkiksi COST EMF-MED järjesti lokakuussa sellaisen Wienissä. Yhtenä aiheena oli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuus. Tilaisuudessa esitettiin arvio, että kehon muotoiluun liittyvien sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien laitteiden (body contouring & energy devices) käyttö kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa.

»

Suomeen tuleva pandakaksikko esittelyssä

|

Katselin MTV3:n Huomenta Suomi –aamuohjelmaa, jossa esiteltiin Suomeen saapuva pandakaksikko Hua Bao ja Jin Bao Bao. MTV3:n esittelyn mukaan neljävuotiaasta Hua Baosta on kasvamassa vahva, karhumainen uros, joka painaa jo nyt 110 kiloa. Hoitajien mielestä se on hyvin ovela ja utelias. Neiti Jin Bao Bao on kolmevuotias ja haluaa syödä puussa, mitä muut pandat eivät tarhoissa tee. Näin ne tekevät luonnossa. Tarkemmin pandojen esittelyyn voi tutustua MTV3:n www-sivulta.

Aikaisemmin on jo uutisoitu, että Ähtäriin saapuu vuoden 2018 alussa kaksi pandaa Kiinasta.  MTV Uutiset aikoo seurata pandojen saapumista. Lisäksi pandojen elämää voi seurata kahden vuoden ajan MTV Uutisten kanavilla ja sivuilla muun muassa pandaliven kautta. Useita juttuja aiheesta löytyy jo MTV3:n Pandat Suomeen www-sivulta. On mielenkiintoista nähdä tuleeko pandalivesta yhtä
suosittu kun WWF:n Norppalive on keväisin olleet.

Pandoista löytyy taustatietoa muiden muassa WWF:n www-sivuilta, Yle:n www-sivuita, ja Wikipediasta. WWF:n sivuston mukaan erakkoluonteinen isopanda (Ailuropoda melanoleuca) on luokiteltu vaarantuneeksi. Se kuuluu petoeläimiin, mutta on erikoistunut elämään kasvisravinnolla. Ne syövät lähes yksinomaan bambua. Isopandoja elää vapaana runsaat 1800 yksilöä. Isopandat voi tunnistaa niiden erityisten tuntomerkkien avulla: ison valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat. Niiden paino on noin 85-125 kg ja pituus 120–190 cm. Panda saavuttaa sukukypsyyden 5,5–6,5 vuotiaan.

Pandojen saapumisen lisäksi muutakin mielenkiintoista on tapahtumassa. Suomi 100 -juhlinta on huipentumassa itsenäisyyspäivänä. Tietoa Suomi 100 -tilaisuuksista löytyy Suomi 100 -organisaation perustamalta www-sivulta.

Esimerkiksi sivusta löytyy juttu ”Tule mukaan juhlimaan: kahvita, liputa, valaise jo 5.12.”, jossa esimerkiksi ehdotetaan kaikkia suomalaisia ja Suomen ystäviä viettämään työpaikoilla, kotona, yrityksissä ja arjen yhteisöissä yhteinen kahvihetki satavuotiaan kunniaksi tiistaina 5.12. kello 14. Myös muuta juhlintaa löytyy päivälle 5.12 ja useille muille loppuvuoden päiville.

Mukava joulukuuta ja Suomi 100 juhlintaa kaikille!

Esteettisten ja kosmeettisten EMF-laitteiden turvallisuus esillä Wienissä

|

Kävin viime viikolla syksyisessä Wienissä, jossa järjestettiin COST EMF-MED Workshops and WG Meeting: 26-27 October 2017 – Vienna, (Vienna University of Technology).

Ohjelma sisälsi kolmen workshopia. Ensimmäisessä käsiteltiin vagushermon sähköistä stimulaatiota (Follow-up on developments in Vagus Nerve Electrostimulation (VNS)). Toisessa aiheena oli kivun hoito sähköisellä stimulaatiolla (Pain Treatment by Electrostimulation). Kolmas käsitteli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuutta (Safety of medical, esthetics and cosmetics EMF devices). Itse pystyi osallistumaan kahteen viimeiseen workshopiin.

Erilaisia kipustimulaattoreita on ollut markkinoilla jo pidempään, joten aihepiiri oli itselleni jonkin verran tuttu, mutta mielenkiintoista oli huomata miten paljon erilaisia vaihtoehtoja on jo markkinoilla. Kutsuttuna puhujana oli Leonardo Kapural, joka kertoi kliinisiä näkökulmia kivun hoidosta sähköstimulaatiolla (esityksessä: Clinical aspects and implants for pain treatment by electrostimulation). Voidaan käyttää esimerkiksi korkea taajuista stimulaatiota tai burst stimulaatiota tarpeen mukaan.

Esteettisten ja kosmeettisten EMF-laitteiden turvallisuus on myös varsin mielenkiintoinen aihe. Theodoros Samaras esitti omassa esityksessä ennusteen miten esteettisen lääketieteen markkinat tulevat globaalisti kehittymään. Kehon muotoiluun ja siihen liittyvät laitteet (body contouring & energy devices), tulevat kasvamaan huomattavasti tulevaisuudessa. Theodoros esitteli myös periaatetta miten esteettisen lääketieteen RF-laitteet toimivat.

Internetistä näyttää löytyvän myös suomenkielellä tähän liittyviä laitteita. Esimerkiksi RF-laitteita näytetään käytettävän kasvojen ihon nuorentamiseen, kehon muotoiluun ja laihduttamiseen. En ehtinyt tätä blogia varten tehdä kunnollista kirjallisuushakua, mutta tuollaiset vaihtoehdot löytyivät helposti netistä.

Näitä esteettisen lääketieteen laitteita selvittäessäni tuli mieleeni, että kovin innostuneita ihmiset ovat vaalimaan nuoruutta. Kaikenlaisia menetelmiä ja laitteita kehitetään, ettemme vanhenisi tai ainakaan ikääntyminen ei saisi näkyä ulospäin.

Kauppalehtioptiossa (17/2017) tuli vastaan juuri mielenkiintoinen artikkeli ”Uraa voi rakentaa yli 50-vuotiaana”. Artikkelissa on haastateltu suorahakukonsulttia Mimma Silvennoista. Artikkeliin on listattu viisi ohjetta:

  1. Pidä osaamisesi ajan tasalla
  2. Asenne kuntoon
  3. Ole joustava
  4. Verkostoidu
  5. Pidä itsestäsi huolta

Ehkä tuon viimeisen kohdan voi tavallaan yhdistää lisääntyneeseen esteettiseen lääketieteen käyttöön. Myös työelämässä on tärkeää miten ikäännytään.

Mielenkiintoista marraskuuta kaikille!

Pohjoismaisia trendejä lokakuun viettoon – hygge, arbejdsglaede, lagom ja gluggavedur

|

Suunnittelin kirjoittavani tällä kertaa blogin siitä, miten luonnolla on positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Nopeasti en kuitenkaan löytänyt hyviä tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, niin päätin vaihtaa aihetta. Luontoa on kyllä mukava katsella ja siellä liikkuessa tulee otettua valokuvia, joitakin kuvia ole laittanut myös Instagramiin.

Vuodenaikojen vaihtelu tekee luonnon seuraamisesta varsin kiinnostavaa. Viime aikoina on voinut katsella ruskan etenemistä. Luonto muuttaa miltei päivittäin värejään. Ruska myös muistuttaa siitä, että olemme menossa kohti talvea ja valon määrä vähenee.

Huomasin, että uuden Yhteishyvä -lehden (5/2017) pääkirjoituksessa käsiteltiin myös tätä vuodenaikaa. Itse en ollut tullut ajatelleeksikaan, että lokakuu on vuoden pisin kuukausi (31 päivää ja 745 tuntia, kun lisätunti tulee kesäajan muunnosta). Mielenkiintoista on kyllä nähdä, tuntuuko lokakuu oikeasti tavallista pidemmälle vai ei. Jos on aurinkoisia päiviä ja mukavaa tekemistä, niin aika kuluu nopeasti.

Toinen aihe mihin pääkirjoituksessa kiinnitin huomiota, on hyggeily. Päätoimittaja ajatteli sitä tänä vuonna kokeilla. Itse ei ole erityisesti perehtynyt hygge-trendiin. Ylen uutisesta löytyy vuodelta 2016 uutinen ”Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan”, jossa on tarkemmin kerrottu tästä tanskalaislähtöisestä nautiskeluun kotioloissa keskittyvästä trendistä.

Yleltä löytyy myös uutinen ”Mitä on suomalainen hygge? Miten sinä hyggeilet?”, johon on kerätty kotimaisia kokemuksia aiheesta. Ilmeisesti moni on hyggeillyt jo aikaisemminkin, sillä jutun mukaan hygge syntyy siitä, kun tekee jotain asiaa kiireettömästi, rennosti ja nautiskellen. Kuulostaa ihan mukavalle tavalla viettää lokakuuta.

Uusin netistä löytämäni Ylen uutinen hyggeilystä on tältä vuodelta. Uutisen mukaan brittiläinen The Times on listannut tuoreet nousevat pohjoismaiset trendejä vuodelle 2017 ja hygge on jo menneen talven lumia. Nyt mukana on suomalainen sisu, tanskalainen arbejdsglaede (työ on ilon ja onnellisuuden lähde), ruotsalainen lagom-käsite (elämää, jossa kaikki on täydellisessä tasapainossa) ja islantilainen gluggavedur (kannustetaan tiirailemaan huonoa säätä turvallisesti sisätiloissa).

Ehkä keskityn itse seuraamaan jatkossa luontoa ja sen muutoksia suhteessa vuodenaikojen vaihteluun, sillä nämä erilaiset trendit näyttävät muuttuvan varsin nopeasti. Tietenkin voi valita oman trendinsä päivittäin, sen mukaan mikä milloinkin tuntuu parhaalle.

Mukavaa lokakuuta kaikille!