Nro. 3 / 2019/2 Ryhmittelyanalyysi lasten altistumisesta pientaajuisille magneettikentille asuinpaikassaan – ympäristömuuttujien vaikutus

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat käyttivät ryhmittelyanalyysiä selvittäessään lasten henkilökohtaista altistumista magneettikentille. Tutkimuksessa analysoitiin miltei yhdeksänsadan ranskalaisen lapsen vuorokauden mittaista altistumista. Tutkijat suosittelevat, että tulevissa tutkimuksissa esim. lämmitys, asunnon tyyppi ja perheen koko otetaan huomioon.

Tutkimusryhmän mukaan useissa tutkimuksissa eri puolella maailmaa on 2000-luvulla mitattu lasten henkilökohtaista altistumista pientaajuisille magneettikentille mahdollisena lapsuusiän leukemian riskitekijänä. Tässä tutkimuksessa he halusivat selvittää, mitkä ympäristötekijät vaikuttavat eniten lasten altistumiseen.

Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä hyödynnettiin klusteri- eli ryhmittelyanalyysiä, jota voidaan käyttää koeanalyysimenetelmänä etsittäessä tutkittavista tiedoista mahdollisia piileviä samankaltaisuuksia. Tutkimusryhmä analysoi 884 ranskalaislapsen 24 tunnin altistusta sisätiloissa löytääkseen niistä samankaltaisia altistusmalleja. He tutkivat, miten lapsen kodin lähellä olevat sähköverkot ja muut asuinpaikassa altistumiseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten sähkömagneettisten kenttien lähteet asunnon sisällä, asunnon tyyppi ja ikä tai perheen koko, vaikuttivat altistusmalleihin.

He tunnistivat kolme mallia: suurjännitteisten (63–150 kV) ja erittäin suurjännitteisten (225 ja 400 kV) ilmajohtojen lähellä asuneet lapset luokiteltiin voimakkaimmin altistuneiksi, matalajännitteisten (400 V) ja keskijännitteisten (20 kV) maanalaisten verkkojen ja jakelukeskusten (20 kV / 400 V) lähellä asuneet keskinkertaisesti altistuneiksi ja kaukana sähköverkoista asuneet vähiten altistuneiksi. Tutkimusryhmä analysoi magneettikenttien 50 Hz:n peruskomponentin ohella myös laajakaistakomponentin (40–800 Hz) ja harmonisen komponentin (100–800 Hz) mutta ei havainnut harmonisella komponentilla merkittävää roolia altistusmallien erottelussa, toisin kuin 50 Hz:llä ja laajakaistalla.

Sähkölämmitteisissä tai suurissa asuinrakennuksissa tai suurissa perheissä asuvien lasten henkilökohtainen altistus sisätiloissa oli yleisesti ottaen voimakkaampaa. Sen sijaan tutkimuksessa ei havaittu, että asunnon iällä olisi ollut merkitystä altistusmallien erottelussa. Tutkimusryhmä suosittelee huomioimaan tulevissa tutkimuksissa ympäristötekijät, kuten lämmityksen, asunnon tyypin ja perheen koon.

Lähde:
Tognola G, Chiaramello E, Bonato M, Magne I, Souques M, Fiocchi S, Parazzini M, Ravazzani P. Cluster Analysis of Residential Personal Exposure to ELF Magnetic Field in Children: Effect of Environmental Variables. International Journal of Environmental Research and Public Health 2019; 16: 4363.

Nro. 2 / 2019/2 Metodologisia ongelmia lapsuusiän leukemiaa ja voimajohtoja käsitelleissä tutkimuksissa

|

Päätoimittajan kommentti: Kyseessä on väitöskirja, jossa on analysoitu, johtuisiko voimajohtojen etäisyyteen yhdistetty kohonnut leukemiariski magneettikentistä vai muista etäisyyteen liittyvistä tekijöistä. Kirjoittaja ei pitänyt sähkömagneettisia kenttiä ensisijaisena selityksenä havaituille voimajohdoille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisille yhteyksille.

Vaikka aiemmissa tutkimuksissa on löydetty johdonmukaisesti yhteys lapsuusiän leukemiariskin ja magneettikenttien väliltä, vastaavasti havaitun lapsuusiän leukemian ja voimajohtojen etäisyyden välisen yhteyden on arveltu johtuvan muista tekijöistä, kuten tutkimusharhoista, vääristävistä tekijöistä tai muista metodologisista haasteista, erityisesti huomioitaessa asuinpaikan vaihtuvuus ja asunnon tyyppi.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin kootusti useiden tutkimusten tietojen perusteella, johtuisiko voimajohtojen etäisyyteen yhdistetty kohonnut leukemiariski magneettikentistä vai muista etäisyyteen liittyvistä tekijöistä. Yhdestä kalifornialaistutkimuksesta analysoitiin ennakoivia tekijöitä asuinpaikan vaihtoon syntymähetken ja leukemiadiagnoosin välillä sekä selvitettiin asuinpaikan vaihdosta johtuvia mahdollisia vääristäviä tekijöitä. Kyseisestä kalifornialaistutkimuksesta simuloidun synteettisen datan avulla tutkittiin magneettikenttien ja leukemian yhteyksien herkkyyttä erilaisille asuinpaikan vaihtuvuuden aiheuttamille kontrolloimattomille vääristäville tekijöille, ja tulosten perusteella analysoitiin tutkimusharhoja kalifornialaistutkimuksesta. Lopuksi selvitettiin myös, onko asunnon tyyppi riskitekijä lapsuusiän leukemian kannalta.

Tässä tutkimuksessa ei löydetty aineistollista yhteyttä lapsuusiän leukemian ja voimajohtojen etäisyyden väliltä millään jännitetasolla. Ainoastaan alle 50 metrin etäisyydellä yli 200 kilovoltin voimajohdoista asuneilla lapsilla havaittiin hieman kohonnut leukemiariski, kuten aiemmissakin tutkimuksissa. Kalifornialaistutkimuksessa asuinpaikan vaihtuvuuden todettiin liittyvän voimakkaasti ikään, asunnon tyyppiin ja sosioekonomiseen asemaan. Hybridisimulaatiotutkimuksessa havaittiin, että mitä vahvempi oletettu asuinpaikan vaihtuvuuden, altistuksen ja sairastuvuuden suhde oli, sitä suurempia olivat potentiaaliset harhat. Asuinpaikan vaihtuvuuden analyyseissä asunnon tyypillä näytti olevan vaikutusta pienessä alijoukossa, mutta laajemmassa tutkimusjoukossa sillä ei ollut yhteyttä lapsuusiän leukemiariskiin, eikä se toiminut vääristävänä tekijänä.

Tulosten perusteella asuinpaikan vaihtuvuudella oli kontrolloimattomana vääristävänä tekijänä jonkinlaista vaikutusta siihen, miten sähkömagneettisille kentille altistuminen vaikuttaa lapsuusiän leukemiariskiin, mutta Amoon ei pitänyt sitä ensisijaisena selityksenä havaituille voimajohdoille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisille yhteyksille. Hän suositteli paneutumaan tulevissa tutkimuksissa asunnon tyypin ja vaihtuvuuden rooliin vaikutusta muovaavina tekijöinä ja potentiaalisina yhteisvaikutuksina.

Lähde:
Amoon, A T. Methodologic Issues in the Studies of Childhood Leukemia and Overhead Power Lines. UCLA 2019. ProQuest ID: Amoon_ucla_0031D_17713. Merritt ID: ark:/13030/m5rn86vg. Ladattu osoitteesta https://escholarship.org/uc/item/3gm4g7p2.

Nro. 1 / 2019/2 Pääkirjoitus

|

Marraskuussa järjestettiin kaksi mielenkiintoista seminaaria Saksassa, ensin International Workshop: Environmental effects of electric, magnetic and electromagnetic fields: Flora and Fauna 5.–7.11.2019 ja sitten 6th International Workshop on the Causes of Childhood Leukemia 20.–22.11.2019. Molemmat tilaisuudet järjesti Saksan säteilyturvavirasto (Bundesamt für Strahlenschutz), joka kotisivujensa mukaan on organisatorisesti riippumaton tieteellistekninen viranomainen. Se toimii Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeriön (BMU) alaisuudessa.

Osallistuin ensimmäiseen seminaariin International Workshop: Environmental effects of electric, magnetic and electromagnetic fields: Flora and fauna. Seminaarissa käsiteltiin esimerkiksi, miten linnut käyttävät Maan magneettikenttää suunnistamiseen. Lintujen lisäksi esillä oli muiden muassa lepakoita, koiria ja mehiläisiä koskevia tutkimuksia. Maan magneettikenttä on tietenkin erilainen kuin sähköjärjestelmään liittyvät kentät, mutta silti oli mielenkiintoista nähdä, miten paljon erilaisia tutkimuksia on tehty eläinten kyvystä tunnistaa Maan magneettikenttiä.

Näiden lisäksi myös Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) järjesti marraskuussa Ranskassa kokouksensa, jossa käsiteltiin kansainvälistä lapsuusiän syöpien konsortiota (I4C) ja lapsuusiän leukemian konsortiota (CLIC).

Ensi vuonnakin on tulossa mielenkiintoisia tilaisuuksia. ICNIRP:n verkkosivuilta löytyi tieto, että he järjestävät 7.–8.5.2020 Etelä-Koreassa 9th International NIR Workshop seminaarin. BioEM2020 konferenssi on puolestaan 21.–26.6.2020 Oxfordissa Englannissa.

Olen löytänyt uuteen tilannekatsaukseen jälleen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Ensin käsitellään lapsuusiän leukemiaa ja sen mahdollista yhteyttä voimajohtoihin. Itä-Suomen yliopistossa on puolestaan tutkittu kiinteistömuuntamoita ja tehty rekisteri kiinteistömuuntamoita sisältävistä rakennuksista pohjaksi epidemiologisiin tutkimuksiin.

Työntekijöihin liittyvistä tutkimuksista mukaan on valittu artikkeli sähkötyöntekijöiden syöpien esiintyvyydestä Isossa-Britanniassa. Artikkeli käsittelee paljon muutakin kuin sähkö- ja magneettikenttiä. Tutkimus perustuu varsin laajaan aineistoon, sillä mukana ovat vuodet 1973–2015.

Tilannekatsauksen viimeiseksi artikkeliksi olen valinnut Saksassa pidetyn seminaarin innoittamana koiriin liittyvän tutkimuksen. En ollut aikaisemmin tiennyt, että koirat voidaan kouluttaa tunnistamaan sauvamagneetin aiheuttama magneettikenttä. Muitakin koiriin liittyviä tutkimuksia on tehty, mutta tämä vaikutti mielenkiintoisimmalta. Varmuuden vuoksi vielä muistutan, että kyse ei ole voimajohtojen kentistä vaan sauvamagneetista.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2019 Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä tutkimuksista järjestetään aktiivisesti workshopeja

2/2019 Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä tutkimuksista järjestetään aktiivisesti workshopeja

|

Marraskuussa järjestettiin kaksi mielenkiintoista seminaaria Saksassa, ensin International Workshop: Environmental effects of electric, magnetic and electromagnetic fields: Flora and Fauna 5.–7.11.2019 ja sitten 6th International Workshop on the Causes of Childhood Leukemia 20.–22.11.2019. Molemmat tilaisuudet järjesti Saksan säteilyturvavirasto (Bundesamt für Strahlenschutz), joka kotisivujensa mukaan on organisatorisesti riippumaton tieteellistekninen viranomainen. Se toimii Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeriön (BMU) alaisuudessa.

»

Tiedebarometri 2019 julkaistu – varsinkin lääketieteellistä tutkimusta seurataan

|

Perinteisesti olen selaillut erilaisia lehtiä ennen blogin kirjoittamista, mutta tällä kertaa paperisia lehtiä on tullut tavallista vähemmän postissa. Paperinen Tiede 13/2019 lehti tuli kuitenkin perille, niin aloin sitä lukea tavallista tarkemmin. Lehdessä on Jukka Ruukin pitkä kirjoitus ”Suomalaiset tahtovat lisää tiedettä”.

Kirjoituksessa kerrotaan marraskuussa julkaistusta Tiedebarometrista 2019. Suomen Akatemia tiedotti aiheesta 14.11.2019 ”Tiedebarometri 2019: suomalaiset luottavat tieteeseen”. Kyseessä on jo seitsemäs tiedebarometri. Uusin ja aikaisemmat tiedebarometrit löytyvät tieteentiedotus.fi sivuston kautta.

Myös Yle uutisoi 13.11 uudesta tiedebarometrista otsikolla ”Tiedebarometri: Suomalaiset luottavat tutkimukseen – kansanparantajien taitoihin uskoo silti joka kolmas”. Lääketiede näyttää olevan kiinnostavin tieteen alue, mutta myös esim. ympäristön tilaa koskeva tutkimus koetaan kiinnostavaksi.

Tiede 13/2019 – lehdessä on myös muuta kiinnostavaa. Geofysiikan alueelta on artikkeli ”Magneettinapa kiiruhtaa oudosti”. En ole vielä lukenut artikkelia kunnolla, joten en osaa sitä muille selittää, mutta yritän siihen tutustua tarkemmin myöhemmin. Artikkeli on mielestäni siksikin kiinnostaa, koska kävin marraskuussa seminaarissa “International Workshop: Environmental effects of electric, magnetic and electromagnetic fields: Flora and fauna”, jossa kerrottiin esim. lintujen käyttävät maan magneettikenttää suunnistamiseen.

Lääketieteen alueelta Tiede 13/2019 – lehdestä löytyy Mari Heikkilän monisivuinen artikkeli ”Voiko dementiat ehkäistä?” Neurotekniikan alueelta on uutisjuttu ”Sähkömyssy auttaa Alzheimerin tautiin”, joka ymmärtääkseni perustuu Journal of Atzheimer’s Disease lehden artikkeliin ”Alzheimer’s Memory Loss Reversed by New Head Device Using Electromagnetic Waves”. Tämän artikkelin kautta löytyy myös muita aiheeseen liittyviä artikkeleita. Toivottavasti tekevät laajempia tutkimuksia, sillä tässä tutkimuksessa on ollut vain kahdeksan potilasta mukana.

Tiedelehden lisäksi selailin myös Yhteishyvä 6/19 -lehteä. Itse pysähdyin lukemaan tarkemmin Kirsi Hemanuksen kirjoitusta ”Tule, väljempi joulu! ”. Jutussa on kerrottu mitkä joulunviettotavat ovat nousussa, ennallaan tai hiipumassa. Jutun mukaan esim. turha stressaaminen on hiipumassa ja monta tapaa viettää joulua on nousussa. Kuulostaa mukavalle tuo stressaamisen hiipuminen. En tiedä miten tieteellisestä tutkimustuloksesta tuossa on kyse, mutta toivottavasti joulusta stressaaminen on vähenemässä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!