Nro. 8 / 2019/2 Syöpien esiintyvyys sähkötyöntekijöillä Isossa-Britanniassa vuosina 1973–2015

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajalla oli käytössään kohortti, jolla seurataan isobritannialaisten sähkötyöntekijöiden työperäisiä pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Magneettikenttäaltistus oli mukana tutkimuksessa yhtenä osana. Kirjoittaja tutki näiden työntekijöiden syöpäkuolleisuutta. Hänen mukaan miesten syöpäkuolleisuus kokonaisuudessaan oli kohortissa odotettua alhaisempi kansalliseen tasoon verrattuna ja naisten lähes oletetun mukainen.

Isobritannialaisten sähkötyöntekijöiden (voimalaitoksissa, jakeluasemilla, sähkönsiirrossa ja muissa tehtävissä) työperäisiä pitkäaikaisia terveysvaikutuksia on Sorahanin mukaan seurattu kohorttitutkimuksella jo 1980-luvulta lähtien. Magneettikenttäaltistuksen ja erilaisten terveysvaikutusten väliltä ei ole kuitenkaan löydetty vakuuttavia yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa haluttiin arvioida kohortista syöpäriskiä kattavammin ja päivittää syöpätapaustietoja kuudella vuodella eteenpäin.

Tutkija kartoitti Englannin ja Walesin entisen valtiollisen sähköntuotantoelimen (Central Electricity Generating Board of England and Wales) 81 616 työntekijän syöpäkuolleisuutta vuosina 1973–2015. He kaikki olivat työskennelleet siellä vähintään puoli vuotta jossain tehtävässä vuosina 1973–1982. Sairauksien vakioitujen tiheyksien suhteet (SRR) laskettiin Englannin ja Walesin kansallisten esiintyvyystiheyssuhteiden perusteella.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että miesten syöpäkuolleisuus kokonaisuudessaan oli kohortissa odotettua alhaisempi kansalliseen tasoon verrattuna ja naisten lähes oletetun mukainen. Miespuolisilla työntekijöillä esiintyi merkittävästi enemmän mesotelioomaa, ihosyöpää (muita kuin melanoomaa) ja eturauhassyöpää ja naispuolisilla työntekijöillä ohutsuolisyöpää, nenäsyöpää ja rintasyöpää. Sorahan teki näistä tarkempia analyysejä huomioiden mm. työsuhteen aloitusvuoden, keston, lopetusvuoden ja työtehtävätyypin sekä testasi kehityssuuntia ja heterogeenisyyttä. Hän havaitsikin tuloksissa tällöin merkittäviä eroja.

Sorahanin mukaan työperäisen mesoteliooman selkeästi suurempi esiintyvyystiheys saattaisi johtua työntekijöiden aiemmasta asbestialtistuksesta, sillä asbestialtistukseen liitetyn keuhkosyövän esiintyvyystiheys ei ollut kohortissa vastaavalla tasolla. Kohortin naisilla havaitun nenäontelon ja ohutsuolen syöpien suuremman esiintyvyystiheyden ei voida tutkijan mukaan tulkita luotettavasti johtuvan työperäisestä altistuksesta, koska miehiltä ei tehty samaa löydöstä. Sähkönsiirrossa työskentelevillä havaittu suurempi ihosyöpien esiintyvyystiheys saattaa tutkijan mukaan liittyä ulkotyöskentelyyn.

Lähde:
Sorahan T M. Cancer incidence in UK electricity generation and transmission workers, 1973–2015. Occupational Medicine 2019; 69: 342–351.

Nro. 7 / 2019/2 Sähkökenttäaltistuksen mittaustapoja ja uusi suojakeino lähellä suurjännitteisiä johtoja sijaitseviin rakennuksiin

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat sähkökenttäaltistuksen mittaustapoja ja mahdollisuutta vähentää sähkökenttäaltistusta esimerkiksi suoja-aidan avulla. Parhaimmillaan sähkökenttäarvot alenivat 79 % ja huonoimmillaan 18 %. He suosittelivatkin voimajohtojen lähelle metallista suoja-aitaa vähentämään sähkökentän aikasidonnaista vaikutusta lähellä asuviin.

Tässä artikkelissa tutkijat kävivät läpi uusia menetelmiä sähkökenttäarvojen mittauksiin suurjännitteisillä alueilla. Lisäksi he tutkivat, minkä verran sähkökenttäarvoja voitaisiin alentaa voimajohtojen lähellä suoja-aidan avulla.

Sähkö- ja magneettikenttien arvoja voidaan tutkijoiden mukaan laskea kahdella tavalla. Ensimmäisessä tavassa kenttä mitataan kerran ja yhdeltä puolelta, jolloin saadaan luotettava kentän maksimiarvo sijainnin ollessa hyvä. Toisessa tavassa mittauksia tehdään kolmesta suunnasta, ja kenttäarvo lasketaan niiden perusteella. Tutkijat myös suorittivat sähkö- ja magneettikenttämittauksia muutamien kodinkoneiden lähellä sekä kolmen voimajohdon tai sähköaseman lähellä Iranissa.

Tutkijat mittasivat myös lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja olevissa asunnoissa sähkökentän vaikutusta kahteen eri kohtaan sijoitettuun fantomiin eri tutkimusasetelmilla: suoja-aidan kanssa ja ilman suoja-aitaa sekä rakennusten ja aitojen eri korkeuksilla.

Tutkimusryhmä määritti mittaustulosten perusteella parhaan etäisyyden raudasta valmistetulle suoja-aidalle: lähellä rakennusta sijaitseva aita näytti suojaavaan jopa 28,8 % paremmin kuin voimajohtojen alle asennettu aita. Myös korkeampi aita osoittautui paremmaksi: parhaimmillaan sähkökenttäarvoa alentava vaikutus oli 79,07 % ja huonoimmillaan 17,9 % vaarallisista annostustasoista.

Tutkijat suosittelivatkin voimajohtojen lähellä asuvien suojaksi metallista suoja-aitaa vähentämään sähkökentän aikasidonnaista vaikutusta. Joissain tapauksissa arvot paranivat heidän mukaansa jopa 65 %. Muiksi hyviksi suojakeinoksi he mainitsivat YK:n suositukset sähkölaitteiden eristämisestä tai etäisyyden lisäämisestä sähkölaitteeseen esimerkiksi matkapuhelinten handsfree-laitteiden avulla.

Lähde:
Shemshadi A, Maleki A K. Electric Field Exposure Assessments and a Novel Control Method for Buildings Installed nearby High-Voltage Lines. Indian Journal of Occupational and Environmental Medicine 2019; 23(2): 63–67.

Nro. 6 / 2019/2 Vanhempien työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja jälkeläisten leukemiariski: löydöksiä CLIC-aineistosta

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat kokosivat kahdeksasta eri maasta tapaus-verrokkitutkimuksia, joihin sisältyi noin 9 700 lapsuusiän leukemiatapausta. He tutkivat vanhempien työperäisen magneettikenttäaltistuksen ja jälkeläisten leukemiariskin yhteyttä. Vanhempien altistumista magneettikentille arvioitiin työaltistematriisin avulla heidän työnimikkeidensä perusteella. Tutkijat eivät löytäneet yhtyettä vanhempien työperäisen sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian väliltä.

Vanhempien työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja heidän jälkeläistensä akuutin lymfaattisen leukemian ja akuutin myelooisen leukemian riskin välistä yhteyttä käsitelleiden aiempien tutkimusten tulokset ovat tutkimusryhmän mielestä olleet epäyhteneväisiä. Siksi he halusivat tutkia aihetta hyödyntämällä lapsuusiän leukemian kansainvälisen konsortion (CLIC) aineistoa, joka käsittää vuodesta 2007 lähtien maailmanlaajuisesti kerätyn 20 tapaus-verrokkitutkimuksen tiedot ja bionäytteet.

Tähän yhteistutkimukseen koottiin 8 eri maasta 11 tapaus-verrokkitutkimusta, joihin sisältyi 9 723 lapsuusiän leukemiatapausta ja 17 099 verrokkia. Vanhempien altistumista magneettikentille arvioitiin työaltistematriisilla heidän työnimikkeidensä perusteella. Riskisuhteet ja 95 prosentin luottamustaso laskettiin yhteisanalyyseilla ja meta-analyyseilla logistisen regressiomallin avulla.

Yhteisanalyyseissa havaittiin, että isän magneettikenttäaltistuksen ollessa hedelmöittymisen aikana yli 0,2 mikroteslaa, lapsen akuutin lymfaattisen leukemian riskisuhde oli 1,04 ja akuutin myelooisen leukemian 1,06 verrattuna alle 0,2 μT:n altistustasoon. Äitien vastaavan raskaudenaikaisen magneettikenttäaltistuksen riskisuhteet olivat lapsen akuutin lymfaattisen leukemian osalta 1,00 ja akuutin myelooisen leukemian osalta 0,85. Tutkimusryhmä ei todennut riskisuhteissa kasvavaa suuntausta voimakkaamman altistumisen myötä. Meta-analyyseissä ei myöskään havaittu yhteyksiä vanhempien magneettikenttäaltistuksen ja jälkeläisten leukemiariskin välillä.

Tutkimusryhmän loppupäätelmänä oli, että vanhempien työperäisen sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian väliltä ei löytynyt yhteyksiä tässä laajassa kansainvälisessä aineistossa, johon sovellettiin kattavaa kvantitatiivista työaltistematriisia. Tutkimuksen vahvuus olikin heidän mielestään juuri sen suuri koko ja heikkous puolestaan altistuksen väärinluokitus työaltistematriisin käytön vuoksi.

Lähde:
Talibov M, Olsson A, Bailey H, Erdmann F, Metayer C, Magnani C, Petridou E, Auvinen A, Spector L, Clavel J, Roman E, Dockerty J, Nikkilä A, Lohi O, Kang A, Psaltopoulou T, Miligi L, Vila J, Cardis E, Schüz J. Parental occupational exposure to low-frequency magnetic fields and risk of leukaemia in the offspring: findings from the Childhood Leukaemia International Consortium (CLIC). Occupational and Environmental Medicine 2019; 76: 746–753.

Nro. 5 / 2019/2 Asuinpaikan sähkömagneettisille kentille altistuminen raskauden aikana ja lapsuusiän syövät – pitkittäinen kohorttitutkimus

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat hyödynsivät Kanadassa syntyneiden miltei 800 000 lapsen kohorttia ja tutkivat lasten sairastumista syöpiin, kun raskauden aikana asuinpaikassa oli altistuttu sähkömagneettisille kentille. Tutkijat yhdistivät heikon lapsuusiän syövän riskin muuntoasemien lähellä asumiseen. Samaa ei todettu voimajohtojen läheisyydessä. Tutkijoista epäyhteneväiset tulokset antoivat viitteitä siitä, ettei kausaalista yhteyttä ole. Tutkijoiden mukaan ei voida kuitenkaan sulkea pois jonkin toisen, vielä huomioimattoman vääristävän tekijän mahdollisuutta.

Tässä laajassa populaatiopohjaisessa tutkimuksessa arvioitiin, lisääkö äidin altistuminen sähkömagneettisille kentille asuinpaikassaan raskauden aikana lapsen syöpäriskiä. Retrospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin vuosina 2006–2016 Quebecissa Kanadassa syntyneiden 784 944 lapsen sairastumista syöpiin.

Altistuminen laskettiin sen perusteella, kuinka pitkä etäisyys asuinpaikasta postinumeron mukaan oli lähimpään suurjännitteiseen muuntoasemaan tai voimajohtoon. Tutkimusryhmä määritteli lapsuusiän syöpätapaukset ja jakoi ne verisyöpiin ja kiinteisiin kasvaimiin. Riskisuhteet ja 95 prosentin luottamustasot arvioitiin Coxin suhteellisten riskitiheyksien regressiomallia apuna käyttäen. Mahdollisina vääristävinä tekijöinä otettiin huomioon useita äitiin ja lapseen liittyviä ominaisuuksia, kuten äidin ikä synnytyshetkellä ja muut sairaudet, monikkoraskaus tai lapsen synnynnäiset poikkeavuudet.

Tutkimuspopulaatiosta löytyi 4 647 472 henkilövuoden seuranta-ajalta 1 114 lapsuusiän syöpätapausta. Asuinpaikan etäisyys muuntoasemista yhdistettiin hieman suurempaan syöpäriskiin, mutta voimajohtojen osalta yhteyttä ei löytynyt. Alle 200 metrin päässä muuntoasemista asuneilla lapsilla syöpiä esiintyi hieman yleisemmin kuin yli 200 metrin päässä asuneilla. 80 metrin päässä muuntoasemista asuneilla lapsilla riskisuhde verrattuna 200 metrin päässä asuneisiin oli 1,08 minkä tahansa syövän osalta, 1,04 verisyöpien ja 1,11 kiinteiden kasvaimien osalta.

Koska tutkimusryhmä yhdisti heikon lapsuusiän syövän riskin muuntoasemien lähellä asumiseen mutta ei voimajohtojen läheisyyteen, nämä epäyhteneväiset tulokset viittaisivat heidän mielestään siihen, että kausaalista yhteyttä ei ole. Heidän mielestään ei voida kuitenkaan sulkea pois jonkin toisen, huomioimattoman vääristävän tekijän mahdollisuutta.

Lähde:
Auger N, Bilodeau-Bertrand M, Marcouxc S, Kosatsky T. Residential exposure to electromagnetic fields during pregnancy and risk of child cancer: A longitudinal cohort study. Environmental Research 2019; 176: 108524.

Nro. 4 / 2019/2 Rekisteri kiinteistömuuntamoita sisältävistä rakennuksista pohjaksi epidemiologisiin tutkimuksiin pientaajuisten magneettikenttien terveysvaikutuksista

|

Päätoimittajan kommentti: Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat luoneet suomalaisista asuinrakennuksista rekisterin, jotta he ovat voineet saada selville kiinteistömuuntamoiden lähellä asuneet henkilöt. Artikkelin mukaan löytyi yhteensä 677 rakennusta, joissa asunto oli muuntamon yläpuolella tai vieressä. Näissä asunnoissa on asunut noin 9 000 henkilöä. Rekisteriä voidaan käyttää hyväksi jatkotutkimuksissa.

Rakennuksia, joiden sisällä on kiinteistömuuntamo, voidaan tutkimusryhmän mukaan hyödyntää pientaajuisten magneettikenttien terveysvaikutuksia kartoittavissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Heidän mukaansa tämä parantaa tutkimusten laatua, sillä altistuksen väärinluokittelun riski on tällöin vähäinen.

Tutkimusryhmän mukaan pientaajuisille magneettikentille altistumista voidaan arvioida pätevästi asunnon sijainnin perusteella, koska aiemmissa mittaustutkimuksissa on osoitettu, että magneettikenttätasot ovat voimakkaita aivan muuntamojen yläpuolella tai muuntamojen vieressä samassa kerroksessa sijaitsevissa asunnoissa mutta eivät juuri normaalien asuinrakennusten tasoja voimakkaampia rakennuksen muissa asunnoissa. Kun koko kohortti on samasta rakennuksesta, myös potentiaalisissa vääristävissä tekijöissä, kuten ympäristöaltistuksessa ja sosioekonomisessa asemassa, on heidän mukaansa vähemmän vaihtelua.

Tässä tutkimuksessa luotiin rekisteri suomalaisista asuinrakennuksista, joissa on sisäänrakennettuja kiinteistömuuntamoja. Sähkönjakeluyhtiöiltä ja rakennusten pohjapiirustuksista saatujen tietojen perusteella tunnistettiin 677 rakennusta, joissa oli asunto muuntamon yläpuolella tai vieressä. Kaikki näissä rakennuksissa olevat asunnot luokiteltiin altistusluokkiin sen perusteella, miten ne sijaitsivat muuntamoon nähden.

Rakennuksissa oli asunut yhteensä 287 668 henkilöä, joista 9 126 oli asunut suoraan kiinteistömuuntamon yläpuolella sijaitsevissa asunnoissa. Tiedot kerättiin Väestörekisterikeskuksesta ottamatta yhteyttä asukkaisiin, joten näin tutkimusryhmän mukaan vältetään valintaharhat. Heidän mukaansa rakennusrekisteri voidaan jatkossa linkittää laadukkaiden valtakunnallisten terveystietorekistereiden tietoihin, jotta voidaan vahvistaa tai kyseenalaistaa aiemmissa tutkimuksissa raportoituja pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyksiä esimerkiksi syöpään, keskenmenoon tai Alzheimerin tautiin.

Lähde:
Khan M W, Juutilainen J, Roivainen P. Registry of Buildings with Transformer Stations as a Basis for Epidemiological Studies on Health Effects of Extremely Low‐Frequency Magnetic Fields. Bioelectromagnetics 2019.