Nro. 3 / 2021/1 Voimajohtojen dynaaminen kuormitettavuus – tehokas menetelmä lisäämään voimajohtojen turvallisuutta

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden mukaan mittausten perusteella ei ole harvinaista, että useiden toiminnassa olevien eurooppalaisten voimajohtojen sähkökenttien voimakkuudet ylittivät lakisääteiset väestöaltistuksen rajat. Artikkelissa he esittelevät kehittämänsä voimajohtojen dynaamisen kuormitettavuuden. Tämän avulla he voivat mielestään lisätä voimajohtojen turvallisuutta ja varmistaa, etteivät sähkökentän lakimääräiset raja-arvot ylity.

Olemassa olevien voimajohtojen siirtokapasiteettia olisi tutkimusryhmän mukaan tärkeää saada lisättyä tinkimättä toiminnan turvallisuudesta, luotettavuudesta tai toimitusvarmuudesta. Suurjännitteisten voimajohtojen ympärillä esiintyvät sähkö- ja magneettikentät eivät kuitenkaan saisi laki- ja turvallisuussyistä ylittää kansallisia tai EU:n määräämiä raja-arvoja. Voimajohdon parametrit täytyy tutkimusryhmän mukaan suunnitella sellaisiksi, ettei näin pääse käymään. Tutkimusryhmän pilottiprojekteissa tehtyjen mittausten perusteella ei ole kuitenkaan harvinaista, että useiden toiminnassa olevien eurooppalaisten voimajohtojen sähkökenttien voimakkuudet ylittivät lakisääteiset väestöaltistuksen rajat.

Havainnollistaakseen tätä ongelmaa ja sen tärkeyttä tutkimusryhmä halusi tässä artikkelissa esitellä tuloksia erään aktiivisen 400 kV:n voimajohdon tuottaman pientaajuisen sähkökentän mittauksista ja elementtimenetelmällä tehdystä simulaatiosta. Heidän tarkoituksenaan oli tarjota käyttöön uusi taloudellinen asiantuntijajärjestelmä, joka perustuu voimajohtojen dynaamiseen kuormitettavuuteen (dynamic line rating, DLR) ja hyödyntää voimajohtojen reaaliaikaisten valvontamenetelmien potentiaalia.

Voimajohdoissa sovelletaan tutkimusryhmän mukaan yleensä niin kutsuttua staattista kuormitettavuutta, jossa siirtokapasiteetti lasketaan ympäristöparametrien ääritapausten perusteella ja kuormituksen raja-arvo on sama koko vuoden. Voimajohtojen dynaaminen kuormitettavuus on puolestaan älykäs keino hyödyntää siirtojohtojen maksimikuormitettavuutta kustannustehokkaasti. Kun voimajohtojen lämpötilaa, kuormitusta ja ympäristöparametreja valvontaan tunnistimien ja sääasemien avulla, virtarajaa voidaan säädellä sääparametrien muutosten mukaan, jolloin siirtojohto pystyy toimimaan aina lähellä maksimilämpötilaansa.

Tutkimusryhmän mukaan heidän ehdottamallaan asiantuntijajärjestelmällä voitaisiin lisätä voimajohtojen turvallisuutta ja varmistaa, ettei sähkökenttä ylitä lakimääräisiä raja-arvojaan. Heidän mielestään voimajohtojen dynaamisella kuormitettavuudella on muitakin potentiaalisia käyttökohteita sen lisäksi, että se nostaa suurjännitteisen jakeluverkoston kapasiteettia lähes 20–30 %.

Lähde:
Rácz L; Németh B. Dynamic Line Rating – An effective method to increase the safety of power lines. Appl. Sci. 2021, 11, 492.

Nro. 2 / 2021/1 Kohorttitutkimus aikuisten pahanlaatuisten veritautien ja aivokasvainten suhteesta rakennusten sisällä olevien kiinteistömuuntamojen tuottamiin magneettikenttiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää pientaajuisten magneettikenttien yhteyttä aikuisten pahanlaatuisiin veritauteihin. He käyttivät aineistoa, joka pohjautui kiinteistömuuntamojen lähellä asuneisiin henkilöihin ja heidän altistumiseensa. Tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa tukevat ainoastaan akuutin lymfaattisen leukemian yhteyttä magneettikentille altistumiseen. Useimpien hematologisten neoplasmojen osalta heidän mukaansa saatiin ennemminkin viitteitä alemmasta kuin kohonneesta riskistä.

Pientaajuiset magneettikentät on luokiteltu mahdollisesti karsinogeenisiksi perustuen pääasiassa tutkimuksiin, joissa lähellä voimajohtoja asuvilla lapsilla oli havaittu kohonnut leukemiariski. Aiemmissa tutkimuksissa on tutkimusryhmän mukaan raportoitu kohonnutta pahanlaatuisten veritautien ja aivokasvainten riskiä myös aikuisilla, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa he halusivat arvioida aikuisten pahanlaatuisten veritautien ja aivokasvainten esiintyvyyden yhteyttä magneettikentille altistumiseen asuinpaikassa.

Kaikki tutkimuskohteet olivat asuneet rakennuksissa, joiden sisällä oli ollut kiinteistömuuntamo. Magneettikenttäaltistus määritettiin asunnon sijainnin perusteella. Koko 256 372 henkilön tutkimusjoukosta altistuneiksi katsottiin 9 636 kiinteistömuuntamon viereisissä asunnoissa asunutta henkilöä. Magneettikenttäaltistuksen ja neoplasmojen välisiä yhteyksiä analysoitiin Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallin avulla.

Tässä tutkimuksessa yli kuukauden kestäneen magneettikenttäaltistuksen riskisuhde oli alle yhden useimmilla hematologisilla neoplasmoilla, ja se laski pidempikestoisessa altistuksessa. Sitä vastoin akuutin lymfaattisen leukemian riskisuhde oli 2,86 perustuen neljään altistuneeseen tapaukseen, ja riski kasvoi pidempikestoisessa altistuksessa (yli kolmen vuoden altistuksessa riskisuhde oli 3,61). Riski liitettiin erityisesti lapsuusiässä tapahtuneeseen altistukseen: ensimmäisen kahden elinvuotensa aikana altistuneella kahdella tapauksella riskisuhde oli 11,5. Aivokasvainten riskisuhteeksi saatiin 0,46, eikä altistus-vastenoususta löytynyt todisteita pidempikestoisessa altistuksessa. Glioomien riskisuhde oli 1,47.

Tutkimusryhmän hypoteesi pientaajuisten magneettikenttien yhteydestä aikuisten pahanlaatuisiin veritauteihin sai tukea tässä tutkimuksessa ainoastaan akuutin lymfaattisen leukemian osalta. Tutkimusryhmän mukaan heidän tuloksensa antoivat useimpien hematologisten neoplasmojen osalta ennemminkin viitteitä alemmasta kuin kohonneesta riskistä, toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Lähde:
Khan M W, Juutilainen J, Auvinen A, Naarala J, Pukkala E, Roivainen P. A cohort study on adult hematological malignancies and brain tumors in relation to magnetic fields from indoor transformer stations. International Journal of Hygiene and Environmental Health 2021; 233: 113712.

Nro. 1 / 2021/1 Pääkirjoitus

|

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa kesäkuussa 2021. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on jälleen muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään 26.9–1.10.2021 Ghentissä Belgiassa. Konferenssin sivulta löytyy tieto, että COVID-19-pandemian vuoksi vuoden 2021 kongressi järjestetään hybridimallilla. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 on Japanissa (Nagoya) 19–24.6.2022.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on edelleen julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta. Olen löytänyt mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja uuteen tilannekatsaukseen. Sähkökentille altistuminen on ollut ehkä enemmän mielenkiinnon kohteena kuin aiemmin. Esimerkiksi on tutkittu, miten sähkökentille altistumista voidaan vähentää voimajohtojen lähellä. Myös ihmisen kykyä aistia sähkökenttiä on tutkittu laboratorio-olosuhteissa. Kokeellisessa tutkimuksessa on käsitelty myös magneettikentille altistumisen vaikutusta ihmisen veren valikoituihin biokemiallisiin parametreihin. Itselleni ihan uusi aihe on robottiruohonleikkureihin liittyvät pulssimaiset magneettikentät, joista on kerrottu yhdessä artikkelissa.

Tällä kertaan kolmessa artikkelissa on käsitelty työntekijöihin liittyviä terveyskysymyksiä. Ranskassa on tehty kohortti sähköjakeluverkon (RTE, Réseau de Transport d’Electricité) eläkkeelle jääneistä, työperäisesti 50 Hz:n magneettikentille altistuneista työntekijöistä. Mukaan otetussa artikkelissa on esitelty tutkimusprotokolla ja ensimmäisen vaiheen tuloksia. Mielenkiinnolla odotan, että tästä kohortista saadaan lisää tuloksia.

Tähän tilannekatsaukseen on otettu mukaan eurooppalaista lainsäädäntöä koskeva artikkeli työperäisestä altistumisesta optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille, ja siinä perehdytään työterveysvalvonnan kriteereihin nykyisen eurooppalaisen lainsäädännön mukaan. Sähkömagneettisten kenttien osalta riskiä kohdistuu työntekijöihin, joilla on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita esim. sydämentahdistimia.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2021 Covid19-epidemiasta huolimatta pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä terveyskysymyksiä tutkitaan

1/2021 Covid19-epidemiasta huolimatta pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä terveyskysymyksiä tutkitaan

|

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2021 Havaijilla. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.–18. kesäkuuta 2021. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 pidetään Japanissa (Nagoya) 19–24.6.2022.

»

Kesänviettoideoista kirjoitellaan

|

Seurasin TV:stä Viiden jälkeen -ohjelmaa samalla, kun etsin aihetta tähän blogiin. Keskustelussa käsiteltiin yrityksen vastuullisuutta. Vastuullisuudesta on viime aikoina puhuttu varsin paljon, mutta en siitä innostunut niin paljon, että haluaisin blogissa keskittyä erityisesti siihen.

Toinen aihealue, jota on viime päivinä lehdissä aika paljon käsitelty, on lomailu ja matkailu. Iltasanomista löysin Me Naiset -lehden kirjoituksen (31.5) ”Psykologi kertoo, mistä jatkuva reissukuume voi johtua – ja miksi kaikille ei riitä kotimaassa matkailu”. Kirjoitus vaikutti ihan mielenkiintoiselle. Matkustamiseen liittyy monenlaisia näkökulmia. Psykologin mukaan matkustamiseen voi tulla myös riippuvuutta. Itse ajattelen niin, että oma työkin vaikuttaa. Jos työkseen matkustaa, ei ehkä lomalla halua niin paljon matkustaa ja päin vastoin.

Matkailuautoilu on ilmeisesti myös hyvin suosittua näin korona-aikaan. Iltasanomat käsitteli aihetta artikkelissa (31.5): ”Näin paljon matkailuautoilu maksaa – älä anna kokonaissumman yllättää”. Itselläni ei ole aiheesta kokemuksia, mutta ehkä kannattaa ennakkoon arvioida kuluja, niin ei tule yllätyksiä, jos matkailuautoilu kiinnostaa.

Yksi mahdollisuus viettää kesää ovat siirtolapuutarhat. YLE uutisoi aiheesta (29.5) ”Siirtolapuutarhavillitys kiihtyy, palstat eivät tahdo riittää – Mökin ajoissa ostanut Mandi Petrell: ”Tämä on hurmaavan puoleensavetävä paikka”. Wikipedian mukaan siirtolapuutarhojen juuret ovat 1700-luvun lopun Englannissa ja Suomessa toimintaa esiteltiin 1902. Tampereelle perustettiin Hatanpään siirtolapuutarha vuonna 1916. Siirtolapuutarha on puutarhaviljelykseen varattu alue, jossa sijaitsee pieni mökki. Palstat ovat keskimäärin 250–500 neliömetrin suuruisia.

Kesämökeistä on myös kirjoiteltu viime aikoina. Yle uutisoi (28.5) ”Kesän mökkivarauksia tehdään nyt ennätystahtiin – varaussivustoilla vierailee entistä enemmän ensikertalaisia, jotka eivät ole aiemmin mökkeilleet”. Kesällä tehdään myös erilaisia remontteja ja mm. mökeille rakennetaan aurinkopaneeleja. Yle uutisoi myös niistä (29.5) ”Aurinkopaneelien kasvava suosio on kääntänyt katsetta niiden paloturvallisuuteen – Palomestari: ”Itse tehdyt viritykset ovat epävarmimpia”.

Selailin myös uutta Yhteishyvä-lehteä (3/21). Sen kannessa oli aihe ”Seikkailu omassa maassa”. Lehdestä löytyy useita kesään liittyviä kirjoituksia. Itse pysähdyin sivulle 25, jossa oli kirjoitus ”Yövy vastuullisesti”. Kirjoituksessa kerrottiin, miten hotellissa panostetaan vastuullisuuteen. Ihan käytännöllisiä hyviä asioita oli esillä. ilmeisesti vastuullisuus on nyt asia, jota halutaan korostaa, kun siitä puhutaan niin paljon.

Oikeastaan on mukava ajatella, että kesä on alkanut ja voidaan miettiä lomailua. Näköjään paljon kaikenlaista on tarjolla kotimaassa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!