Nro. 2 2021/2 Yhteisanalyysi magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa käsittelevistä tuoreista tutkimuksista

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat analysoivat, löytyykö magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä, kun käytetään uusimpia tutkimuksia ja tehdään vain niistä yhteisanalyysi. Tässä analyysissä ei havaittu kohonnutta leukemiariskiä voimakkaimmin magneettikentille altistuneilla lapsilla. Tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa eivät ole linjassa aiempien yhteisanalyysien kanssa.

Mitattujen tai laskettujen pientaajuisten magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä on tutkimusryhmän mukaan kartoitettu yli 40 epidemiologisessa tutkimuksessa. joista on koottu useita yhteisanalyysejä. Viimeisimmästä sellaisesta on heidän mukaansa kulunut kuitenkin jo yli kymmenen vuotta, joten he halusivat analysoida, löytyisikö tuoreemmista tutkimuksista vastaavanlaista yhteyttä tai olisiko yhteys heikentynyt niissä.

Tutkimusryhmän esittelemässä yhteisanalyysissä oli yksilötason tietoja (24 994 tapaukselta ja 30 769 verrokilta) neljästä tuoreesta tutkimuksesta. Toisin kuin aiemmissa yhteisanalyysissä tässä ei havaittu kohonnutta leukemiariskiä voimakkaimmin altistuneilla lapsilla: yli 0,4 μT:n altistusluokassa sairastumistodennäköisyys oli 1,01 verrattuna alle 0,1 μT:n luokkaan. Analyysissä laskettiin sairastumistodennäköisyyksiä myös erilaisille alaryhmille: pelkästään akuutille lymfaattiselle leukemialle tai pelkästään huomioitaessa altistumispaikkana lapsen syntymäkoti tai pelkästään laskennallisista magneettikentistä. Magneettikenttäaltistuksen ja lapsuusiän leukemian väliltä ei löydetty yhteyttä missään alaryhmäanalyyseissä. Tutkimusryhmä oli määrittänyt yhteisanalyysiin sisällytettäville tutkimuksille riittävän geokoodauksen tarkkuuden, mutta vaikka he ottivat mukaan kaikki saatavat sijaintitiedot geokoodauksen tarkkuudesta välittämättä, sillä ei ollut vaikutusta tuloksiin.

Tutkimusryhmän mukaan aiemmat yhteisanalyysit olivat osoittaneet pienemmän riskisuhteen uudemmissa tutkimuksissa. He tekivät saman havainnon verratessaan kahta aiempaa ja omaa yhteisanalyysiään. Heidän kolmesta yhteisanalyysistä laatimansa meta-analyysi antoi kokonaisriskisuhteeksi 1,45 yli 0,4 μT:n altistusluokassa.

Tämän yhteisanalyysin tulokset eivät ole tutkimusryhmän mukaan linjassa aiempien yhteisanalyysien kanssa. Tulosten mukaan magneettikenttäaltistuksen vaikutus lapsuusiän leukemiaan on vähentynyt, tai niiden välillä ei ole lainkaan yhteyttä. Tutkimusryhmän mukaan tämä johtuu metodologisista ongelmista tai sitten kyseessä on pelkkä sattuma tai todellinen löydös katoavasta vaikutuksesta.

Lähde:
Amoon A T, Swanson J, Magnani C, Johansen C, Kheifets L. Pooled analysis of recent studies of magnetic fields and childhood leukemia. Environmental Research 2022, 204, 111993.

Nro. 1 2021/2 Pääkirjoitus

|

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen BioEM2021-konferenssiin 26.–30.9.2021 (Gentissä, Belgiassa). Tilaisuus järjestettiin hybridinä. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Uuden yhdistyksen valmistelusta löytyy tietoa BEMS:n ja EBEA:n verkkosivuilta. Ensi vuonna BioEM2022 järjestetään Japanissa (Nagoyassa) 19.–24.6.2022.

Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Opinion I: pyydetään antamaan neuvoja neuvoston suosituksen 1999/519/EY (teknisen) tarkistamisen tarpeesta ja direktiivin 2013/35/EU liitteistä viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella, erityisesti huomioiden vuonna 2020 päivitetyt ICNIRP-ohjeet radiotaajuisten kenttien osalta taajuuksilla 100 kHz – 300 GHz. Opinion II: pyydetään SCHEER:a päivittämään vuonna 2015 SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) komitean antaman lausunnon uusimman tieteellisen näytön pohjalta koskien taajuuksia 1 Hz – 100 kHz. Alustaville kannoille määräajat ovat seuraavat: Opinion I heinäkuu 2022 ja Opinion II heinäkuu 2023.

SCHEERon havainnut radiotaajuisten kenttien osalta ulkopuolisten asiantuntijoiden tarpeen osallistua ryhmäänsä, ja sen vuoksi SCHEER-työryhmä kutsui radiotaajuisten kenttien asiantuntijoita [aiheina solubiologia ja biofysiikka, ihmisten tai eläinten (selkärankaisten) biologia/toksikologia] 14. marraskuuta asti avoimella haulla.

Myös Maailman terveysjärjestö (WHO) haki asiantuntijoita radiotaajuuskenttiä ja terveysriskejä käsittelevään työryhmään, joka osallistuu WHO:n radiotaajuuskenttiä käsittelevän monografian kehittämiseen. Tämä haku oli avoinna 15. joulukuuta asti.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on Covid19-epidemiasta huolimatta edelleen julkaistu varsin paljon. Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsauksen alussa on artikkeli, jossa käsitellään magneettikenttiä ja lapsuusiän leukemiaa. Artikkelissa on mukana tuoreimmat tutkimukset, joista on tehty yhteisanalyysi. Mukana on myös mielenkiintoinen suomalaisten tekemä tutkimus pientaajuisten magneettikenttien ja ihosyövän välisestä yhteydestä.

Tämän tilannekatsauksen lopussa on kaksi artikkelia, jotka liittyvät EU-direktiiviin 2013/35/EU. Ensimmäisessä pohditaan sähkömagneettisten kenttien edellyttämää terveysvalvontaa ja viimeisessä artikkelissa käsitellään direktiiviin liittyviä ongelmia.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2021 Sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta ollaan EU:ssa kiinnostuneita

2/2021 Sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta ollaan EU:ssa kiinnostuneita

|

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen BioEM2021-konferenssiin 26.–30.9.2021 (Gentissä, Belgiassa). Tilaisuus järjestettiin hybridinä. Tieteellisen ohjelman lisäksi konferenssissa käsiteltiin EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Uuden yhdistyksen valmistelusta löytyy tietoa BEMS:n ja EBEA:n verkkosivuilta. Ensi vuonna BioEM2022 järjestetään Japanissa (Nagoyassa) 19.–24.6.2022.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2022.

Standardointia voi opiskella internetissä

|

Viimeisen kuukauden aikana olen osallistunut aika moneen etätilaisuuteen, kuten esimerkiksi webinaariin, virtuaalikokoukseen tai hydriditilaisuuteen. Oikeastaan etätilaisuuksiin on jo niin tottunut, ettei oikein muista minkälaista oli ennen korona-aikaa. Moneen tilaisuuteen en ehkä olisi osallistunut, jos etämahdollisuutta ei olisi ollut olemassa.

Itselleni parhaita etätilaisuuksia ovat ne, jotka kestävät enintään pari tuntia. Niitä on helppo seurata työpäivän päätteeksi ja mielenkiinto säilyy aika hyvin lyhyen tilaisuuden ajan. Osaa tilaisuuksista voi katsoa myös jälkeenpäin, mutta eniten olen osallistunut reaaliaikaisesti.

Tällä viikolla huomasin standardointiin liittyvän webinaarin ’Harmonized European standards under the Low Voltage Directive (LVD)’ 2021-11-18. Webinaarin www-sivulta löytyy hyvin tilaisuuden aineistoa. Myös tilaisuuden esitykset ovat kuunneltavissa jälkeenpäin. En ehtinyt alkaa esityksiä kuunnella, mutta aihe on kiinnostava. Direktiivit voivat sisältää mainintoja standardeista ja se ymmärtääkseni voi vaikuttaa kyseisten standardien käyttöön. Tässä tilaisuudessa keskityttiin pienjännitedirektiiviin.

Innostuin tutkimaan myös vähän tarkemmin sähköalan standardointiin liittyviä verkkoaineistoja. SESKO:n www-sivuilta löytyy kohta SESKO-akatemia ja sen kautta löytyy linkit kansainväliseen standardointiin liittyviin verkkokursseihin: IEC Academy (englanniksi) ja Online interactive training course on the IEC (englanniksi).

En tutkinut tarkemmin, miten kursseja voi suorittaa, mutta aika paljon näytti oleva erilaisia mahdollisuuksia. SESKO-akatemian www-sivulta löytyy myös tietoa asiantuntijakoulutuksista 2021. Nuoremmille standardoinnista kiinnostuneille on tarjolla ”Young Professionals –ohjelma SESKOssa”. Ohjelman tavoitteena on löytää nuoria sähköteknisen alan asiantuntijoita ja perehdyttää heitä kansainväliseen standardointiin. Tarkemmin tietoa ohjelmasta löytyy SESKO:n www-sivulta. IEC järjestää myös IEC Young Professionals Workshopeja.

Standardointi on tärkeä aihe, mutta siihen innostuu ehkä eniten silloin, kun standardeista tarvitsee tietoa osana jotain omaa esim. teknistä tehtävää. Nettiaineistojen avulla tietoa on helppo löytää juuri silloin, kun sitä tarvitsee ja on kiinnostunut.

Tietenkin etänä voi tehdä paljon muutakin kuin tutustua standardointiin. Näin joulun lähestyessä esim. erilaisia joulukonsertteja voi hyvin seurata etänä. Etänä seuraaminen ei tunnu samalle, kuin jos olisi paikalla. Toisaalta ainakin itse pystyn osallistumaan useampaan tilaisuuteen, kun voin tehdä sen etänä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät keskustelua

|

Lokakuun pilvisinä päivinä olen välillä alkanut jo kaivata aurinkoa. Blogin aihetta miettiessäni huomasin Aamulehdestä 31.10.2021 uutisen ”Äänestä nyt, mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle”. Uutista lukiessa tuli mieleeni, että valoa voi yrittää löytää myös muualta kuin taivaalta pilvisinä päivinä. Tampereella avattiin myös Valoviikot 29.10. Varsinkin iltaisin näitä valoja voi ihailla kaupungilla liikkuessa.

Useassa uutisessa on viime päivinä käsitelty nettiin liittyviä asioita. Kauppalehti uutisoi perjantaina 29.10. ”Kohuissa ryvettyneen Facebookin uusi nimi on pr-temppu, mutta taustalla on suuri visio – ”Metaversumi on uusi internet”. Uutisen mukaan yhtiö vaihtaa nimensä Metaksi ja ryhtyy rakentamaan virtuaalista todellisuutta. Ilmeisesti virtuaalilaseja ja -palveluita on kehitetty jo pitkään yhtiössä.

Aamulehti (31.10.2021) ja Helsingin sanomat (28.10.2021) julkaisivat Juho Jokisen kirjoittaman artikkelin ”Irti somesta”. Kirjoituksen mukaan yhä useampi on havahtunut tarkastelemaan kriittisesti suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Kirjoituksessa on mm. mietitty sitä, miten sosiaalinen media voi vaikuttaa yksilön hyvinvointiin.

Viime aikoina on ollut myös useita varoituksia erilaisista nettihuijauksista. Ihmisten tietoja kalastellaan ja käyttäjän pitää olla entistä tarkempi siinä, että käyttää oikeita www-osoitteita. Tietoja ja ohjeita erilaisista nettihuijauksista löytyy esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen www-sivuilta. Myös Kuluttajaliitolta löytyy vinkkejä, miten voi huijauksia tunnistaa. Uusimmat tiedot erilaisista huijausyrityksistä löytyvät myös Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Korona on lisännyt digitaalisten palvelujen käyttöä. Ajoittain näkee myös kirjoituksia siitä, miten kaikkien ei ole mahdollista käyttää näitä palveluja. He ovat pudonneet tavallaan palvelujen ulkopuolelle. Työssäkäyvillä ja opiskelijoilla on yleensä käytössään työnantajan digitaaliset palvelut, joihin on mahdollista saada tarvittaessa tukea. Tilanne on aika erilainen silloin, kun turvalliset palvelut pitää järjestää itselleen ihan itse ja mielellään edullisesti. Ainakin Digi- ja väestötietovirastolta näyttää löytyvän Digituki www-sivu, josta saa kansalaiset tietoa digituesta. En tutkinut sivustoa tarkemmin, mutta joka tapauksessa erilaisia tukipalvelujakin on olemassa.

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät monenlaista keskustelua. Palveluista on paljon hyötyä ja iloa, mutta toisaalta turvallisuuskysymykset ovat haastavia. Mielenkiintoista nähdä mitä Facebookin visio ”Metaversumi on uusi internet” tuo tullessaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!